Kirjoituksissaan Latituden Thomas Hoyer korostaa, etteivät he aloita kaivostoimintaa ”lähellä Rukaa” eivätkä koske uraaniin. Katsoin noita ilmaisuja harhaanjohtamiseksi kirjoituksessani ”Kaivosyhtiö puhui itsensä pussiin” (KS 17.1.2018), jossa osoitin yhtiöllä olevan valtaushankkeita koko Kitka-Ruka-Oulanka alueella. Hoyer ei vastannut kirjoitukseen, eikä ole ilmoittanut luopuvansa Rukan viereisten Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiireistä eikä valtauksistaan ja valtaushakemuksista Konttiahon ja Kitkan Kouervaaran väliltä. Lisäksi heillä on laajoja valtaushakemuksia Maaningan ja Oulangan alueille.
Kuusamon uraaniesiintymät ovat raportoitu IAEA:n maailman uraanivarantoraportteihin yhdessä Talvivaaran ja Soklin kanssa. Kuusamon uraanikultamalmioita on esitellyt mm. geologi Erkki IAEA:n tutkimusjulkaisussa.[1]
GTK:n entinen geologi Heikki Pankka toteaa Apu -lehden haastattelussa Juomasuosta: ”Uraani kulkee esiintymässä käsikädessä, jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana” (Apu lehti nro 45/2010 s. 22). STUK:in raportissa ”Säteilymittaukset Juomasuon louhoksessa” (28.10.1992 s.2) todetaan: ”Jo louhittu malmi oli yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat väliltä 5,5 - 6,7 uSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 3,4 - 6,9 uSv/h.
Tulosten perusteella voidaan arvioida että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suurusluokaltaan lähes 1000 ppm (0,1%).” Virallisessa raportissa GTK:n uraanidatarekisterissä Latituden hallussa olevan Rukan Sivakkaharjun kaivospiirin uraanin keskipitoisuus (0,12%) on yli ydinenergialain mukaisen uraanikaivoksen taloudellisuusrajan. Siis taloudellisuusrajan 0,1% pelkkänä uraania, joka taloudellinen tuotanto mahdollisuus on siis kylläkin käytännössä alhaisempi kun uraani on liittynyt johonkin muuhun mineraaliin kuten kultaan ja/tai kobolttiin. Edellä mainitun kyllä Hoyer tietää.
STUK vaati Outokumpua peittämään, suojaamaan, jälkihoitamaan avolouhoksen. Tätä ei koskaan tapahtunut. Juomasuon saastumisen tutkimustuloksia julkistettiin (11.1.2014); mm. Juomasuon louhoksen viereltä otetun kivinäytteen uraanipitoisuus (n. 19 % uraania), louhoksen sedimentin säteilypitoisuus ylitti kansainvälisen säteilyn haitallisuusnormin kolmikertaisesti, louhosalueen ulkopuolelta kasvinäyte yli ydinenergialain toimenpiderajan.
Dragon Oy:n sisaryhtiön Kuusamo Goldin osti Nero Australia, jonka edustaja Russell Delroy ohjeisti Dragonia ja Kuusamo Goldia valittamaan Kuusamon kaavapäätöksestä, tuo valitus on edelleen hallinto-oikeudessa. Nyt Russel Delroy on Kuusamo Goldin toimintaa jatkavan Latituden hallituksen puheenjohtaja, yrittäen edelleen kaataa Kuusamon yleiskaavan.
Kuusamon kaupunginhallitus toisti 2014 vuoden 2007 päätöksensä:
”Kuusamon kaupunki ei halua uraanikaivostoimintaa suojellun Koutajoen (Kitka- ja Oulankajokien) vesistöjen rannoille. Kaupungin kanta on, että mahdollisen uraanikaivostoiminnan myönteisetkään vaikutukset muun muassa työllisyydelle eivät riitä kompensoimaan sen kielteisiä vaikutuksia Kuusamon kahdelle merkittävälle elinkeinolle, matkailulle ja alkutuotannolle.”
Koillissanomat pääkirjoituksessaan (17.7.2006, suora lainaus) totesi seuraavaa: ”Kaivostoiminnan puolesta puhujat vetoavat yleensä ensimmäisenä siihen, että kyseiset hankkeet tuovat työpaikkoja paikkakunnalle. Varmasti tuovatkin, mutta mikään työpaikka ei ole niin arvokas, että sellainen pitäisi perustaa hinnalla millä hyvänsä. Kaiken lisäksi näiden hankkeiden suurimmat voittajat ovat lopulta isot ulkomaalaiset kaivosyhtiöt, jotka toimivat pääsääntöisesti vain muhkeat rahalliset voitot mielessään. Niiden omistajat ja päättäjät eivät juurikaan välitä, minkälaisia paikallisia seuraamuksia heidän toiminnastaan aiheutuu. Kuusamolaisten kannattaa nyt ottaa järeät aseet käyttöönsä puolustaessaan arvokasta luontoaan ja imagoaan.”
