Juuri julkaistun kyselyn mukaan kuusamolaisten tyytyväisyys omaan asuinympäristöönsä on valtakunnan neljänneksi paras (Kuntarating 2017). Eikä ihme: ympärillämme on puhdas luonto ja palvelut, joiden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Työllisyystilanne paranee ja on nyt parhaimmillaan sitten vuoden 2010. Metsä- ja elintarviketeollisuus, puunjalostaminen ja luonnontuoteala ovat nosteessa ja maailman matkailuväki katsoo pohjoiseen.
Olemme perehtyneet Aalto-yliopiston rikastustekniikan emeritusprofessori Kari Heiskasen kanssa Latitude 66 Cobalt Oy:n suunnitelmiin kaivostoiminnan avaamisesta Kuusamossa ja Posiolla. Heiskanen on kansainvälisesti arvostettu kaivosalan asiantuntija ja suhtautuu myönteisesti kestävään kaivostoimintaan, mutta ei näe Kuusamon tapauksessa menestymisen mahdollisuuksia.
Kuusamon ja Posion mineralisaatioilla ei professori Kari Heiskasen mukaan ole taloudellisesti kannattavaa arvoa. Asia ei muutu, vaikka kobolttimineralisaation arvoa yritettäisiin kasvattaa muuttamalla laskennan pitoisuusrajaa.
Suomessa ei Heiskasen mukaan ole tällä hetkellä laitosta, joka voisi vastaanottaa magneettikiisuvaltaisen kobolttirikasteen. Rikasteen markkina-arvo Suomessa on siis tällä hetkellä nolla, kun ostajaa ei ole.
Kaivos Juomasuolla Kitkajoen läheisyydessä olisi merkittävä ympäristöriski erityisesti vesistöille, koska louhittava mineralisaatio sisältäisi koboltin lisäksi myös arseenia ja uraania.
Vakavasti otettavat ja vastuulliset kaivosyhtiöt eivät markkinoi kaivoshankkeita vähemmän haitalliselta kuulostavalla maanalaisella ratkaisulla hankkeen suunnitteluvaiheessa – varsinkaan, jos tekniset ja taloudelliset suunnitelmat eivät ole kestävällä pohjalla. Myös maanalaisesta louhinnasta syntyy erittäin suuret määrät läjitettävää sivukiveä.
Ihmettelemme Latitude Cobalt 66 Oy:n laajaa vaikuttamisyritystä päätöksentekijöihin ja paikallisiin ihmisiin Kuusamossa tilanteessa, jossa kuusamolaiset ovat juuri vuosien valmistelun jälkeen linjanneet maankäyttöä strategisella yleiskaavalla, joka poissulkee kaivostoiminnan yhtiön haltuunsa saamilla alueilta.
Käymiemme keskustelujen pohjalta pyydämme Latitude 66 Cobalt Oy:n toimitusjohtaja Thomas Hoyerilta vastauksen seuraaviin kysymyksiin.
1.Mikä on kaivosyhtiön taloudellisen kannattavuuden perusta suhteessa malmin määrään? Ja miksi kaivosyhtiö esittää kultamalmin ja kobolttimineralisaation luvut yhdessä sisällyttäen arvioon mukaan myös ”mahdolliset varat”?
2.Miten koboltin tuotanto muuttaisi merkittävästi Kuusamon pienten esiintymien taloutta, ottaen huomioon, että myrkyllistä arseenia sisältävälle matalapitoiselle kobolttirikasteelle ei Suomessa ole jatkojalostusmahdollisuutta?
3.Miten uraani, arseeni ja happoa tuottavat sivukivet suunnitellaan hoidettaviksi yhtiön antaman ympäristölupauksen täyttämiseksi ?
4.Miten yhtiö perustelee toimivansa vastuullisesti, vaikka toimii vastoin Kuusamon kaupungin demokraattisesti tehtyä päätöstä?
Kuusamon tulevaisuus on sen vahvuuksissa, puhtaassa luonnossa ja vesistöissä, hyvässä maineessa ja kestävissä paikallisissa elinkeinoissa, yrityksissä ja sitkeissä ihmisissä. Taloudellisesti kannattamaton ja olemassa oleville työpaikoille ja yrityksille sekä ympäristölle merkittäviä riskejä sisältävä kaivoshanke ei ollut tervetullut Kuusamoon viisi vuotta sitten eikä tilanne ole tosiasioiden osalta muuttunut.