Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lu­ki­jal­ta: Olisiko us­kot­ta­vaa, että ham­pai­siin saakka aseis­tau­tu­neet SS-mie­het eivät olisi am­pu­neet lau­kaus­ta­kaan?

Kirjoittajan mielestä näyttää siltä, että Salpalinjalla puolustusasemissa olleet entiset SS-miehet eivät muista käsiaseita käytetyn Salpalinjan eteen ilmestynyttä puna-armeijaa vastaan.
Kirjoittajan mielestä näyttää siltä, että Salpalinjalla puolustusasemissa olleet entiset SS-miehet eivät muista käsiaseita käytetyn Salpalinjan eteen ilmestynyttä puna-armeijaa vastaan.
Kuva: Mikko Halvari

Vastine Salpalinjaa koskevaan artikkeliin 3.9.2020

Kiitokset Risto Pikkupeuralle hyvästä Salpalinjaa koskevasta, 3.9.2020 Koillissanomissa julkaistusta artikkelista, ja Tapio Heiskaselle perusteellisesta Salpalinjaa käsittelevästä tutkimustyöstä. On hienoa, että saadaan tarkennettua Kuusamon sotahistoriaa tämänkin asia osalta.

Näyttää siltä, että Salpalinjalla puolustusasemissa olleet entiset SS-miehet eivät muista käsiaseita käytetyn Salpalinjan eteen ilmestynyttä puna-armeijaa vastaan. Vanttajassa asemissa ollut punaarmeija raportoi kuitenkin ylemmälle sodanjohdolle, että Saksan SS-Nordin joukot ampuivat Salpalinjan asemista päivittäin kivääri- ja konekivääritulta etulinjan maastossa liikkuvia punaarmeijan tiedustelupartioita kohti. Puna-armeijan tiedusteluryhmien liikkumista Salpalinjan etumaastossa ei voida kiistää, sillä puna-armeijan sotapäiväkirjoissa 23. – 26.9.1944 raportoidaan tiedustelun tuottamia yksityiskohtaisia tietoja Lahtelan Salpalinjan asemien rakenteista, puolustusjoukoista ja aseistuksesta.

Tarjoan mielelläni näitä tietoja tutkijoiden nähtäväksi, jos asia kiinnostaa. Puna-armeijan raporteissa on myös mainintoja päivittäisestä tykistö- ja kranaatinheitintulesta.

Vastapuolilla näyttää siis olevan ristiriitaiset käsitykset käsiaseiden käytöstä.

Kysyisin Ristolta ja Tapiolta, että kuulostaako uskottavalta, että puolustusasemissa olleet hampaisiin saakka aseistautuneet SS-miehet eivät ampuneet kiväärikaliiberisilla aseilla laukaustakaan Salpalinjan etumaastossa päivittäin kulkevia puna-armeijan sotilaita kohti?

Ehkä tässä asiassa olisi aihetta luottaa enemmän tapahtumapaikalla Vanttajassa kirjoitettuihin sotapäiväkirjoihin.

Puna-armeija raportoi myös suorasuuntaustulesta Salpalinjaa vastaan: ”Suorasuuntausammunnalla ammuttiin vihollisen puolustusasemiin. Vihollinen vastasi ampumalla 105 mm tykkipatterilla ja 81 mm kranaatinheittimillä lyhyitä sarjoja. Suorasuuntausammunnalla oli tarkoitus vahingoittaa vihollisen tuliasemien naamiointia.”

Voidaanko näitä Lahtelan Salpalinjan tapahtumia kutsua – se lienee tulkinnanvarainen asia.

Mielestäni olisi tutkimustyön tasapuolisuuden varmistamiseksi hyvä kuitenkin todeta historiankirjoituksissa, että puna-armeija raportoi sotapäiväkirjoissaan tulitaisteluista Lahtelan Salpalinjan maisemissa, mutta vahvistusta muista lähteistä ei asialle toistaiseksi ole löytynyt.

Tuomo KallioniemiSotahistorian harrastaja