Otimme selvää: Kuu­sa­mon seu­ra­kun­ta­vaa­lien eh­do­kas­lis­tat jul­kais­taan maa­nan­tai­na, mutta ju­ri­dis­ta syytä pant­taa­mi­sel­le ei ole ollut

Toimittajalta: Sur­ma­no­ron nimen tarina on synkkä, kuten voit arvata

Luitko jo: Anu Pentik päästi toi­mit­ta­jan seu­raa­maan ta­val­lis­ta työ­päi­vään­sä, joka alkaa aina klo 5

Mainos: Lataa Koil­lis­sa­no­mat-so­vel­lus ja lue uu­tis­vir­taa pu­he­li­mes­sa tai tab­le­tis­sa - ohjeet tästä

Mainos: Paikallista tietoa ja ymmärrystä – tutustu Koillissanomiin 1 kk 1 €

Lu­ki­jal­ta: Pat­sas­te­lua: kar­hu­pat­saan lo­ka­li­saa­tio­haas­teet

Koillissanomien sivuilla käydään aktiivista keskustelua karhupatsaan sijoittamisen eri vaihtoehdoista. Tuntuu hieman siltä, että kansalaisten aktiivisuus suuntautuu vääriin asioihin, sillä luulisi paikkakunnalla olevan pohdittavana tärkeämpiäkin asioita kuten työllisyys, porot ja kaivos.

Terveyskeskus on saanut oman osansa keskustelusta. Näin ulkopaikkakuntalaisena yleisönosaston kirjoittelusta saa sellaisen kuvan, että Kuusamon terveyskeskus on ”kauhistuksen kanahäkki”. Viimeinen reklamaation aihe oli tyynyjen puute. Annettiin ymmärtää laitoksen kärsivän varsinaisesta välinepulasta. Meno alkaa muistuttaa itäisen naapurin terveyspalveluiden tasoa. Toivottavasti lääkkeitä ja piikityskalustoa riittää.

Vai onko niin, että terveyskeskuksen palveluja käyttävä pieni vähemmistö on ottanut tehtäväkseen etsiä mahdollisia puutteita kaikesta mahdollisesta? Moista kirjoittelua en ole kohdannut missään muualla. Ehkä Turku tekee poikkeuksen mielenterveystapauksen osalta.

Jossakin on nyt pahasti vikaa, joko asiakkaissa tai palvelujen tarjoajassa. Uskon vahvasti ensimmäiseen ryhmään – ilmeisesti jotkut ovat ottaneet asiakseen terveyskeskusmielikuvan alasajon syystä tai toisesta. En kuitenkaan jaksa uskoa sotepuolen yksityistämisen saavan moista kampanjointia aikaiseksi. Jos terveyskeskuksen ovet ja palvelut eivät tyydytä, asiakas voi aina äänestää jaloillaan – sehän ei enää maksa enempää.

Karhupatsaan sijoittaminen kaupungin alueelle tuottaa ylivoimaista haastetta eri tahoille. Kirjoittelusta päätellen kyseessä on vähintäänkin yliluonnollisen haastava asia. Touhu alkaa muistuttaa uskonliikkeen vellomista, ja voisi ennakoida patsaasta tulevan vähintäänkin paikkakuntalaisten ja kenties ulkopaikkakuntalaistenkin pyhiinvaelluskohde. Näitä kiviä ja patsaita löytyy maailmalta: osa vetoaa kansalaisiin ja osa ei aiheuta reaktioita. Tuskinpa karhupatsas on rinnastettavissa tulevaisuudessa muslimaanien pyhään Kaaban mustaan kiveen.

Kaaban musta kivi on Mekassa sijaitsevan Kaaban pyhäkön itäiseen seinään kiinnitetty, hopeisella kehyksellä koossa pidetty musta kivi. Kivi on muslimeille tärkeä pyhiinvaelluskohde. Muslimin pyhiinvaellukseen kuuluu temppelin kiertäminen seitsemään kertaan ja mikäli mahdollista mustan kiven suuteleminen tai koskettaminen. Toiminnallisuus on aktin oleellinen osa. Kaaban kivi tuo huomattavan suuret matkailutulot Saudi-Arabialle ja matkanjärjestäjille, joten kyseessä ei ole aivan pieni taloudellinen vaikutus.

Toinen kuuluisa patsas, ns. pissaava poika, löytyy Brysselistä. Koolla ei ole tässä tapauksessa merkitystä, sillä pienikin voi olla vaikuttava. Pojalla on korkeutta vain 60 senttimetriä, ja sen kerrotaan olevan brysseliläinen henkisen vapauden symboli. Kyseessä on alun perin vedennoutopisteeksi tarkoitettu kaivo, jossa pieni poika on pissalla. Joten ”pissaava poika” voi yltää turistikohteeksi. Kohde on mitäänsanomaton – paikalla ihmetelleenäni, voin sen todeta. Odotusarvo oli suurempi.

Toista ääripäätä edustaa kotikaupunkini toripatsas, joka seisoa jököttää torilla 12-metrisenä graniittipatsaana. Patsas on jykevän muotoinen fallos, joka on omistettu Otto Toivaiselle, joka ensimmäisen maailmansodan aikana haaksirikkoutui Tyynellämerellä ja päätyi Tonga-kuningattaren aviomieheksi ja saaren kuninkaaksi. Otto sai vihiä tulevasta: kuningatar oli suunnitellut hänestä lihapataa, joten suomalainen kuningas joutui luopumaan valtakunnastaan ja pakenemaan saarelta pataan joutumistaan.

Upea ja kookas fallos ei ole saanut mitään kansanliikkeitä aikaiseksi eikä ole herättänyt intohimoja minkään seksuaalisen suuntauksen piirissä. Matkailullista tulovaikutusta patsaalla ei ole. Vai onko niin, että patsaan palvojat eivät halua tuoda julki intohimoaan? Ainakin kaupunkilaisia luulisi toripatsaan ilahduttavan olemassaolollaan. Tosin torin taloudellinen ja kaupallinen merkitys on tässä 100 000 asukkaan kaupungissa hyytynyt täysin kuten myös kauppahallin, joka lopetettiin kannattamattomana jo kymmenen vuotta sitten. Kauppahalli ei siis kannata, joten idean voi kuopata myös Kuusamossa.

Jotta patsaalla olisi muutakin merkitystä kuin ”muisto”, kunnianosoitus tai ”patsas”, se ei saa olla pelkkä ”patsas”. Patsaaseen tulee liittää toimintaa kuten mainitussa Kaaban mustassa kivessä tai ”Pissaavassa pojassa”.

Patsaskeskustelu on jäänyt Kuusamossa puolitiehen ja fokusoitunut väärin. Onhan patsaan paikallakin merkitystä, mutta aivan varmaa on se, ettei suunniteltu patsas nykyisellä konseptillaan synnytä matkailuvirtoja.

Patsaan lokalisaatio-ongelmaa on pohdittu myös Baabelin mäen ajatushautomolla. Emme tule ehdottamaan karhupatsaan sijoittamista Baabelin mäelle, vaikkei se olisikaan aivan mahdoton ratkaisu. Baabelin mäellä on pitkät perinteet karhuasioissa, joista huomattavin on tämän artikkelin tutkijan olemassaolon ja tähän maailmaan tulon mahdollistanut tapahtuma – ilman karhua ei allekirjoittanutta, eikä nykyistä Baabelin mäen myyttistä konseptia, olisi olemassa. Myyttisyys puree monella alalla.

Nykyisellä konseptilla ajateltu karhupatsaan ehdoton sijoittamispaikka on Ouluntaipaleen tuleva liikenneympyrä. Joku haluaa omista lähtökohdistaan sijoittaa patsaan kaupungintalon kupeeseen. Olisikohan patsaan poliittinen ideologipolitrukki? Kaupungintalon varjossa patsas olisi poissa ihmisten silmistä, mutta virkamiesten silmien suojassa.

Ehdotukseemme kuuluu myös karhupatsaan kullittaminen, jolloin se loistaisi ja tervehtisi Rukan matkailupyhättöön ohiajavia matkailijoita. Kulta voitaisiin saada tulevista Kuusamon kultakaivoksista. Karhun silmät voitaisiin verhota Kuntivaaran tulevilla timanteilla. Vaikutelma olisi loistava ja toisi mieleen Klondyken kultamaat.

Baabelin mäen ajatushautomo esittää patsaan sijaintipaikaksi nykyisellä konseptilla 4-tienristeyksen tulevaa liikenneympyrää. Konseptia voitaisiin kehittää eteenpäin, jolloin esitetty sijaintipaikka ei tule toimimaan ajatellulla konseptilla. Ajatushautomo tulee jatkokonseptoimaan karhupatsasideaa, joka on jäänyt puolitiehensä aivan samalla tapaa kuin Jyväskylän torikunkun jättifallos.

Ehdotukseemme kuuluu myös karhupatsaan kullittaminen, jolloin se loistaisi ja tervehtisi Rukan matkailupyhättöön ohiajavia matkailijoita.