Lukijalta
Mielipide

Lukijalta: Raskaana ollut äitini oli sotatoimialueella koko talvisodan ajan Posiolla Sirniön kylässä

Posion Sirniön kylä oli sotatoimialuetta koko talvisodan ajan. Kylästä oli evakuoitu lapset, sairaat ja vanhukset. Äitini Aili (os. Huovinen 6.6.1911–28.5.1987) ja isäni Yrjö Alasirniö (27.4.1900–17.7.1971) oli vihitty juhannuksena 1939.

Äitini oli lotta, hän oli ollut perustamassa Posiolle v 1931 Lotta Svärd- järjestön osastoa.

Isäni Yrjö oli suojeluskuntalainen vuosikymmeniä, oli myös Sirniön osaston kyläpäällikkö aikanaan.

Hän oli Jääkäritykistössä Tampereella 25.10.1920 alkaen, myöhemmin Hyrylässä, Tuusulassa, täysin palvelleena kotiutettiin 22.10. 1921. Tehtävänä hänellä oli Sanitääri, ratsuri (lääkintämies).

Äitini odotti esikoista, minua kun talvisota syttyi. Raskaus ei ollut sairaus, hän lottana jäi Sirniöön, kotiinsa hoitamaan karjaa (myös joidenkin naapurien), kävi IV-valvontatornissa vuorollaan ja laittoi ruokaa sotilaille, joita oli jäänyt Sirniöön.

Myös muutamia muitakin jäi. Isäni 5 veljensä ja äidin veljen kansa lähtivät sotaan kun YH-käsky kävi marraskuussa 1939.

Monia muitakin lähti sinne jonnekin.

Raskaus oli jo puolivälissä, lapsi hengitti äidin sydämen alla. Imi itseensä äidin suunnattomat huolet: miten tuore aviopuoliso ja muut läheiset selviävät?

Palaavatko he? Loppuuko sota? Ja ennen kaikkea miten hän itse selviää kun ”huono aika koittaa”, oli ilmaisu synnytyksestä.

Vanhat naiset, paarmuskat olivat evakossa. Miten hänen ja kohta syntyvän lapsen käy talvisodan pakkastalvena?

Yrjön vanhemmat evakossa Ranualla, Ailin vanhemmat Pintamolla.

Kirjeet kulkivat tiuhaa. Äiti, ensikertalainen odottaja, seurasi raskauden edistymistä ja kirjoitti isälle. Isä oli kiinnostunut ja yritti rauhoitella ja valaa uskoa selviytymiseen.

Isä kirjoitti äidille 3.3.1940: ”Kuinka aijot järjestää, matkustatko, minne milloin? Siellä on hyvin vaikiata matkustaa ilmavaaran takia. Pitää olla suojapuku kiireestä kantapäähän ja varsinkin siinä tilassa olevalla naisella. Ja yksi tärkiä, välttämätön on valokuvalla varustettu passi.”

Ja äiti vastaa 12.3. mm. ”Yksi hyvä ystävä poliisi Kiviniemi kävi on apuna kaikissa asijain järjestelyssä että pääsen lähtemään”.

Mutta seuraavana päivänä 13.3. solmittiin rauha ja äitini, viimeisillään oleva, sai jäädä Sirniön Heikkilään ja minä synnyin 2 viikkoa myöhemmin.

Liisa Päätalo