Lu­ki­jal­ta: Seppo Ervasti si­val­taa hätää kär­si­vien aut­ta­mi­sen kiel­tä­jiä – "Saa­ta­nal­lis­ta ja pimeää pa­ka­nuut­ta, joka hä­päi­see isän­maan mai­neen"

Rovasti ja kotiseutuneuvos Seppo Ervasti tunnetaan teräväsanaisena keskustelijana.
Rovasti ja kotiseutuneuvos Seppo Ervasti tunnetaan teräväsanaisena keskustelijana.
Kuva: Jani Väisänen

Olen aina pitänyt itseäni isänmaallisena, mutta nyt olen alkanut ihmeissäni kysellä, mitä kaikkea tähän käsitteeseen ”isänmaalisuus” oikein sisällytetäänkään. Muutamat isänmaallisuuttaan hehkuttavat näyttävät edellyttävän, että siihen sisältyy maahanmuuttajien vastustaminen. Minä en vain ymmärrä, miten aseettomina maahan apua hakemaan pyrkivät olisivat isänmaalle vaaraksi. Ei koko joukkoa voi toki tuomita sen perusteella, että heidän joukossaan on sellaisia, joilla on pahat aikeet tullessaan.

Muutamat puhuvat elintasopakolaisista. Minkälaisiahan ne sellaiset mahtavat olla? Onko elintasopakolainen sellainen, joka lähtee ilmastonmuutosta, nälkää tai sotaa pakoon senkin uhalla, että uppoavat perheineen Välimereen? Vai ovatko elintasopakolaisia kenties sellaiset, joita vainotaan uskonsa tai poliittisen mielipiteensä tähden? He kaikki pyrkivät entistä parempaan elintasoon. Minä en vain ymmärrä, mitä väärää siinä on?

Mitähän nämä loistoisänmaalliset mahtaisivat heidän housuissaan tehdä? Odottaisivat tyynesti ja urhoollisesti tikarin iskua tai nälkäkuolemaa, kenties?! Minusta jonkun Unkarin tai Puolan esimerkki on järkyttävä. Ensiksi mainittu kriminalisoi hätää kärsivän auttamisen. Tuo on saatanallista ja pimeää pakanuutta, joka häpäisee isänmaan maineen.

"Mitähän nämä loistoisänmaalliset mahtaisivat heidän housuissaan tehdä?

Totta kait maahanmuuttajien ja pakolaisten joukossa on myös onnenonkijoita sekä radikalisoituneita väkivallan suunnittelijoita. Sellaisia on ollut kaikkina aikoina myös muihin maihin siirtyneiden suomalaisten joukossa. He ovat kuitenkin selvä vähemmistö, joten kaikkien maahamme pyrkivien leimaaminen ”elintasoturisteiksi” on tahallista mustamaalausta, ja sitä paitsi kaikkea muuta kuin isänmaallista.

Isänmaa on todellisessa vaarassa sen vuoksi, että se uhkaa näivettyä syntyvyyden vähentyessä ja nuorison muuttaessa toisiin maihin, toisin sanoen aivoviennin seurauksena. Kansamme kasvu ja elinkelpoisena pysyminen on maahanmuuton varassa. Me tarvitsemme maahanmuuttajia ja heidän työpanostaan. Tässä yhteydessä on turhaa harjoittaa mitään islamofobiaa pelottelemalla, että islamilaiset valtaavat maan. Se aiheuttaa kyllä kirkolle ja kristinuskolle uusia haasteita, mutta samalla myös uusia mahdollisuuksia. Emme kait me tunnusta, että islam on kristinuskoa voimakkaampi.

Minä olen myös kuvitellut olevani kunnon kokoomuslainen. Nyt olen alkanut tätäkin epäillä. Kokoomuslaisuuteen on koko sodanjälkeisen ajan kuulunut nk. Paasikiven doktriini. Toisin sanoen, geopoliittisen asemamme tunnustaminen on realistisen ulkopolitiikan perusta. Ukko Paasikivi totesi aikoinaan, että yli 3000 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa on tosiasia, jolle emme voi mitään.

Nyt nykykokoomuslaiset ovat ajamassa maatamme Natoon. Sillä tavalla he tekemällä tekevät itärajastamme vihanpidon ja jatkuvan jännityksen rajan. Mauno Koivisto sanoi aikanaan viisaasti: ”Vaikka provosoidaan, ei ole pakko provosoitua.” Ei pidä antautua paniikin valtaan jännityksen kohotessakaan.

Sitä paitsi, minkälaiseen Natoon liittyisimme? Yhdysvaltain nykyinen presidentti haukkuu Euroopan Naro-liittolaisensa ja kehuu presidentti Putinia vuolaammin kuin oman maansa kansalaisia. Tosin hän saattaa seuraavassa hetkessä perua puheensa. Mihin tuollaisen herran johdolla Natoa ollaan viemässä? Sitä ei uskalla kukaan varmuudella sanoa. Ja tällaiseen veneeseenkö ollaan sitten työntymässä? Ei Herra paratkoon. Yhteistyö ja niin kutsuttu optio ovat eri asia, mutta selvä hajurako Natoon on syytä pitää.

Joku saattaa kuvitella, että olen sinisilmäinen venäläisiin ja Putiniin. En ole. He ovat yleensä patologisia valehtelijoita, mutta he ovat aina sitä olleet ihan tsaarin ajoista saakka. Venäjällä on aina ollut ja tulee olemaan kaksi totuutta, virallinen totuus ja realistinen totuus. Kyllä he siitä huolimatta kummankin tuntevat. Itse venäläiset ovat sitä paitsi hyvin ystävällisiä ja lämminsydämisiä. He eivät vain luota demokratiaan, vaan määrätietoiseen johtajaan. Mutta kun Trumpia kuuntelee, niin hän kuulostaa paukuttelevan samanlaista muunnettua totuutta kuin Putinkin; hän raukka vain luulee, että sen oikea totuus. Putin tietää puhuvansa puuta heinää, Trump kuvittelee puhuvansa totta.

 
Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä