Soten-vanhuspoliittisessa ja kaikkia ikäryhmiä koskevassa keskustelussa on sivuttu hyvin vähän täysin avuttoman pitkäaikaispotilaan asemaa tulevassa sote-uudistuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi monet vanhukset, jotka ovat vuosikausia jopa kymmenen vuotta maanneet terveyskeskuksen sairaalassa.
Monet heistä hoidetaan sänkyyn, nostetaan istumaan ja syötetään. Syöttäjänä on hoitaja tai sitten omainen, joka jopa päivittäin käy hoitajia auttamassa. Liikuntakyvyttömän potilaan asentoa vaihdetaan sairaalan apuvälineitä avuksi käyttäen ja samalla vaihdetaan vaippoja. Monet potilaat eivät tunne enää omaisiaankaan ja vuorovaikutusta ei ole, paitsi ehkä huutelua.
Hoitohenkilökunta on tehnyt vuosien aikana parhaansa näiden potilaiden toimijuuden palauttamiseksi, mutta toimintakyky on hiipunut. Tällainen ihminen on avuton, syvällä yksinäisyydessä ja ulkopuolisuudessa. Oikea hoitopaikka toimijuutensa menettäneelle on omassa kunnassa toimiva sairaala, näin Taivalkoskellakin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon entisinä työntekijöinä, demokratian ja yhteisöllisyyden puolestapuhujina, tuomme esille huolemme näiden avuttomien Sote-järjestelyistä unohdettujen ihmisten hoidon järjestämisestä maakunnassamme niin nyt kuin tulevaisuudessakin.
Taivalkoskelaisille on esitetty, että hoitopaikat siirtyvät Kuusamoon. On aivan selvää, että Kuusamossa tilanne on aivan sama. Sielläkin on omat täysin autettavat pitkäaikaispotilaat, joita ei voi siirtää palvelutaloihin tai koteihin.
Toimijuuden menettäminen; vammauttava sairaus, etenevä ms- sairaus ym. voivat olla esteenä kotona tai palvelukodeissa hoitoon. Liian paljon nykyisinkin avuttomia vanhuksia ja sairaalahoitoon kuuluvia potilaita siirrellään kuntien sairaaloista toiseen. Potilaiden siirtely maakunnassamme pitäisi tutkia ennen Soten tuloa, jotta välttämättömiä hoitopaikkoja ei lopeteta.
Jos taivalkoskelaiset toimijuutensa menettäneet avuttomat potilaat hoidetaan tulevaisuudessa Kuusamossa, heidän omaistensa tai ystäviensä käynnit kymmenien kilometrien takana Kuusamossa vähenevät ja loppuvat vähitellen. Myös lonkan-, polvien- ja muun leikkauksen läpikäyneen potilaan sekä onnettomuudessa vammautuneen henkilön paranemiseen vaikuttaa merkitsevästi omaisten tukikäynnit. Monelle heistä nykyisellään hoito aloitetaan OYS:ssa ja jatkuu terveyskeskuksemme kuntoutusyksikössä siihen saakka kunnes hänet voidaan siirtää toimijuudesta ja hoitoympäristöstä riippuen joko palvelukotiin tai omaan kotiin.
Jos hoitopaikkojen siirto kymmenien jopa satojen kilometrien taakse toteutetaan ehdotetussa muodossa, tietää se vaikeuksia sairaalle ja myös omaisille. Kaikilla ei ole omaa autoa ja joukkoliikenne ei toimi. Kustannukset maksaa omainen mutta ennen kaikkea elämästäänkin syrjäytyvä potilas.
Lopuksi vielä toivomme, että laki saattohoidosta saadaan voimaan mahdollisimman pian. Terveyskeskuksemme on jo vuosia toiminut kuntoutussairaalana, jossa on myös saattohoitoyksikkö. Mitään näistä ei saa siirtää naapurikuntaan. Perustelut ovat samat kuin edellä. Myös nämä ”soten unohtamat” avuttomat pitkäaikaissairaat ovat eräänlaisessa saattohoidossa eli hoidon kriteerit ovat samat.
Toivomme, että kuntalaisten mielipiteiden ja paikallisten huolenaiheiden kuuleminen ja mukaanotto päätöksenteossa toteutuu tässäkin maakunnassa. Olemme esittäneet 28.6.2017 maakuntahallinnolle Taivalkosken kuntalaisten adressin sote-palvelujen säilymiseksi Taivalkoskella vähintään nykyisellä tasolla, allekirjoittajina 815 henkilöä.
