Lu­ki­jal­ta: Tai­val­kos­ken ruot­sin­kie­li­nen Inget on ’luh­ta­niit­ty’

-

Yksi kaikkein merkillisimpiä paikannimiä Koillismaalla on Taivalkosken kylän nimi Inget, Inkee.

Kostonjärven ja Kostonjoen maastoissa on laaja kylä Inkee. On vanha talon nimi Inget kylän keskustassa.

On Inkeenjärvi. Sen laskuojana on ensin Niskaoja, mutta muuttaa sitten nimensä Inkeenojaksi laskiessaan Inkeenlehdon koivikon ohi Kostojärven luhtaheinikkolahteen.

Inkeen asukkailla on vanhastaan sukunimenäkin Inget. On nyt sukunimenä 139 suomalaisella.

On 3 kilometriä pitkä Inkeentie, kaartuen kylän läpi. Posion puolellakin on 8 kilometrin Inkeentie.

Inkeen kyläkoulu rakennettiin vuonna 1953, mutta lopetettiin v. 2012.

Vaikka onkin niin näkyvä paikannimi, ei sitä edes mainita paksussa Suomalaisessa paikannimikirjassa 2007. Jossa on mainittu sentään 8 000 paikannimeä. Mutta Taivalkoskelta vain 12 nimeä.

Ainoa, mitä arvostetut kielentutkijat ovat osanneet esittää Taivalkosken nimestä Inget, on Kielikello-lehdessä 1976 Saara Welinin kirjoitus, että siitä on käytettävä muotoa Inge.

Ei ole mennyt toteen tuo komento, vaan postiosoitenimi on Inget ja kylän nimenä Inkee.

On kyllä myös kirja Sukunimet 2000. Kirjassa on kyllä mainittu harvinaisempiakin sukunimiä.

Mutta sukunimeä Inget ei kirjassa edes mainita, vaikka sitä on 139 suomalaisella.

Kun ruotsinkielen sana inget tarkoittaa ’ei mitään’, ovat jotkut sanaviisaat yrittäneet selittää, että kun paikalla ei ole mitään, niin siitä tuli ruotsinkielinen nimi Inget.

Koska kielentutkijat eivät ole osannet selittää tätäkään nimeä, niin metsänhoitajan kielitaidoillani ja ammattitaidollani selitän tyhjentävästi tämänkin nimen Inget / Inkee.

En ole selvittänyt, milloin nimet ilmestyivät asiakirjoihin. Mutta ilman sitäkin tutkimusta nimet voi selittää paikan luonnon maaston ja parempien sanakirjojen aineistojen perusteella.

Mikä on merkittävin luonnon piirre Inkeen maastoissa?

Tämä on aina selvitettävä, sillä paikan maaston ja luonnon omintakeiset piirteet paikalla ovat pääsääntöisesti paikannimien peruste. Ellei sitten paikan nimi kerro vanhan kansan toimeentulon hankkimiseen liittyvistä paikoista. Niillä tehdyn työnteon, esimerkiksi kalastuksen, metsästyksen, niittykulttuurin, tervan- ja hiilenpolton tai raudanteon sanastoista.

Merkittävin luonnon piirre paikalla ovat Inkeenjärven laskupurojen alankojen luhtaniityt ja Kostonjärven lahden märät luhtaniityt. Ja on Porojoen varsillakin noita vanhoja luhtaniittyjä.

Onko nimessä Inget jokin, jonkin kielen niitä tarkoittava sana? Saamen, vanhan suomenkielen, venäjän sana? Ja jos nimi on jopa ruotsinkielen sanastoa? Jota sitäkin on siellä täällä Koillismaan paikannimissä. Vaikka kielentutkijoiden mielestä ruotsin sanastoa ei saa olla Koillismaalla paikannimissä.

Parempien sanakirjojen lukeminen avasi tämän nimen Inget / Inkee. Vaikka ruotsissa ’niittyä’ tarkoittavin yleisin sana on äng, änget, niin tuosta sanasta on vanha, mutta paikannimissä harvinaisempi muoto ing, inget. Näin selitetään siis paremmissa sanakirjoissa Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa.

Kun pohjanmiehet eli normannit valloittivat Brittein saaria lähes 1000 vuotta sitten, he veivät tuon sanan ing moniin Ing-paikannimiin saarella.

Suomessa tätä niittysanaa ing on peräti noin 60 paikannimessä. Olen analysoinut ne kaikki peruskartoilta.

Kielentutkijat selittävät kaikki tuon sanan sisältävät monet paikannimet aivan väärin.

Länsi-Uudellamaalla on ruotsinkielinen kunta Ingå. Jonka läpi – aikoinaan monien alankolampien ja luhtaniittyjen läpi virtaa joki Ingå å. On siitä erikoinen kunta, että lähes 100 paikannimessä siellä on jokin ’niittyä’ tarkoittava sana.

Kieliprofessorit yrittävät selittää nimeä Ingå miehennimellä Inge, kertoen juttua viikinkipäällikkö Ingestä, joka muka on perustanut paikan asutuksen.

Kuitenkin nimi Ingå / Inkoo sisältää nimessään tuon sanan ing ’niitty’. On ’Niittyjoki’.

Nimi Inget ei ole ainoa ruotsinkielinen, ’luhtaniittyä’ tarkoittava paikannimi kylässä.

Porojoen pohjoispuolella on Viiansuo. Ja on myös Viianaho kertoen vanhasta kaskipaikasta.

Ja on vielä Patoviia, kertoen, että suo on ollut paisutusluhta eli suo, jolle on padottu vesiä heinän kasvattamiseksi.

Nimissä Viia- on ruotsin vanha sana fia ja tarkoittaa sekin ’rehevää rantaniittyä’.

Ei mitenkään harvinainen sana sekään Suomessa, sillä on monia nimiä Viiala, Viiainen, Viianki, Vio, Viio jne. Kaikki ’reheviä rantaniittyjä’, heinänteon paikkoja.

Kun kylässä on vielä niin vetelä Kärrysuo, ei nimessä ole mitään suomenkielen hevoskärryä, vaan nimessä maaston mukaan on ruotsin sana kärr, ’suo’.

Kuka ruotsinkielinen herra on asunut Inget-paikalla ja antanut nämä nimet?

En ole selvittänyt sitä. Onko nimi jo joltain 1500-luvulta, ennen suomalaisten tuloa seudulle?

Vai onko nimi myöhäisempi nimi, vaikka Metsähallituksen ensimmäisen metsänvartijan talon nimi alkuaan?

Niin merkittävä ja niin kansainvälinen sivistys- ja historiapaikka on tämä kylä Inkee, että nimenkin pitää olla ruotsinkieltä. Ruotsinkielinen ’luhtaniityn kylä’.

Ilmari Kosonenmetsänhoitaja, matkailuopas Enonkoskelta