Lu­ki­jal­ta: Tie­dät­kö, mistä Kitka sai ni­men­sä?

Kitkajärvi on Lappiin kuuluvan Kuusamon ja Posion suurjärvi. Kitkajoki laskee Venäjän puolelle. Nimen on 10 erilaista kirjoitusmuodosta vanhin on vuodelta 1558: Kittke ierff träsk. Jossa träsk on ruotsia tarkoittaen ’järvi’.

Järven ja vanhan saamelaisten siidan eli lapinkylän nimi on kiinnostanut saamenkielen tutkijoita jo yli 100 vuoden ajan. Saamenmaan paikannimistä selityksiä Suomalaiseen paikannimikirjaan 2007 kirjoittanut Samuli Aikio ei kuitenkaan hänkään osannut esittää mitään selitystä nimelle. Arveli järven nimen periytyneen seudun kadonneesta muinaiskielestä.

Selitys nimelle Kitka on siis, että nimelle ei ole selitystä. Kitkajärven nimi on kuitenkin helpoimpia nimiä avata. Nimen alkuperän ja merkityksen selvitin muutamassa minuutissa. Nimi on vanhaa itämerensuomen sanastoa. Kaiken lisäksi nimessä oleva sana on nykyään suomen arkikielen sanastoa, laajassa käytössä. Virolainen tutkija laati Virossa tavattoman tarkan aineiston kalastajien käyttämästä sanastosta. Sisältäen sekä kalojen nimiä, pyydysten nimiä että kaikkea muuta sanastoa kalastukseen liittyen. Selostukset ovat luettavissa nettiosoitteessa . Tietolähteinä Andrus Saaresten Eesti keele mõisteline sõnaraamat-kirjan sanastot.

Tällaisia sanastoja osaavat lukea koululapsetkin. Mutta eivät Suomen professorit eivätkä kielentutkijoiden suuret laumat niin laiskoina, uuslukutaidottomina. Sana kitkud virolaisten kielenkäytössä tarkoittaa ’kalojen perkausjätteitä’. Jopa kalojen suomuja. Virolaisilla tämä sana on vain yksi ’kalanperkausjätteitä’ tarkoittavista sanoista. Muita ovat: rapped, ratked, rookmed, rooked, rööked, suljud, lidemed, sõtked, kead, räid, rakid, rajud, räbud, rääsud ja solkmed.

Tuo sana kitkud on Suomussalmen Saarijärven Kitkunsaaren nimessä. Pohjois-Karjalan Pielisen rannalla Juuassa on Kitkunniemi. Mänttä-Vilppulassa Kitkunlahti. Parikkalassa kalaisen Simpelejärven Kitkunlahti.

Sana rapped kalaisan Konneveden Rappaatlahden nimessä. Sana rooked on Puruveden Ruokkeen ja Laukaan Leppäveden Ruokkeenniemen nimissä. Ja onhan ruokkoaminen ’puhdistamista’ tarkoittava teonsana. Sodankylän Sattasessa joen varrella sana rääsu on Rääsyrannan nimessä. Tuskin nimi siellä on ’vaaterääsyjä’ tarkoittava sana.

Sana suljud on Paltamolla ja Vesannolla Sulju- talojen nimissä. Pyhäjärvellä Suljunniemi. Nimet Kitka, Suljula, Ratko ja Ruokkee ovat harvinaisia sukunimiä, rantataloista.

Suomen kielessä on edelleenkin teonsana kitkeä. Sekin perkaamista eli tarkoittaen väärän, kelpaamattoman kasvuston kitkemistä vihannesmaasta. Ja kitkettiinhän perunapeltoja ja pellavapeltojakin aikoinaan käsityönä. Tässä mielessä tämä laaja käsite tarkoittaa kelvottoman aineksen kitkemistä kaloistakin. Suomen sana totkut on ’perkausjätteitä’ tarkoittaen on Kiteen Pyhäjärven Totkunniemen nimessä. Nokialla Tottijärven nimessä sana oli totki.

Kitkan kylä on kalaisan järven rannan kalakenttä ja kalakenttää ovat kalojen päät ja ruotojätteet. Siitä nimi paikalle. Järven nimi Kitka kertoo järven kalaisuudesta. Kerimäellä on Kitkansuo, Sievissä Kitkanneva ja Kauhavalla Kitkankytö, mutta nimien takana on kuitenkin vanha itämerensuomen sana kida, kiti tarkoittaen ’järvikortetta’. On joennimessä Kitinen ja monissa kymmenissä kosteikkojen nimissä muualla tuo sana.

Suomessa on kyllä ollut kielentutkijoita, jotka ovat hiukan keränneet vanhaa kalastukseen liittyvää sanastoa. Mutta nuo niin laiskat tutkijat ovat keränneet sitä talteen uskomattoman vähän. Tästä syystä myös tämä sana kitkud on jäänyt heille tuntemattomaksi. Virossa selitetään vanhaa itämerensuomen sanastoa sanakirjoissa ja paikannimien selityksissä. On esimerkiksi 1200-sivuinen Eesti Kohanimiraamat. Ja minun on sitten metsänhoitajana kirjoitettava tästä sanastosta outojen paikannimien selityksiä. Siis Kitka – ’kalanperkuujätteiden rannan järvi’.