Koronavirus on leviämisvaiheessa omassa maakunnassamme. Sen vaikutus meidän arkipäiväämme, sunnuntaihin, jouluun on monella tavalla erilaista totuttuun.
Miten koemme tämän ajan keskuudessamme. Onko yhteisöllisyys myös kriisissä, kun erilaisia kokoontumisia ja juhlia ei ole mahdollista viettää. Kotikirkkoon emme voi ehkä kerääntyä laulamaan joululauluja.
Nämä tilaisuudet ovat aina lisänneet alueen ihmisten me-henkeä, joka on eräs yhteisöllisyydestä kertova arvo. Onneksi nämä laulut voidaan nyt laulaa yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa netti kirkossa me-hengessä.
Kirkon tiloissa tapahtuvat toimitukset tulevatkin korona-aikana livenä.
Yhteisöllisyyden puolestapuhujana olen jo aiemmin toivonut, että kirkkopolku kotikirkkoon voisi aueta kaikille, myös netin kautta. Yhteisöllisyyden kokemus voi näinkin vahvistua kotikirkossa me-hengeksi.
Sen edellytyksenä on, että vanhat säröt haudataan tunnustaen, että olemme kaikki yhtä arvokkaita ja hyväksyttyjä Jumalan edessä. Meistä muutamat asuvat syrjässä, ovat autottomia tai muuten huonokulkuisia, joten yhteys kirkkoon voi alkaa tai jatkua uudella tavalla.
Yhteisön johtajuudella on ollut aiemmin ja varsinkin nyt korona-aikana suuri merkitys me-hengen syntymiselle. Taivalkoskella ovat kunnanjohtaja/ tartuntatautilääkäri myös kirkkoherra ohjanneet ja informoineet kiitettävästi meitä kuntalaisia.
Kunnanjohtajan ja kirkkoherran roolit ovat merkittäviä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia alueen asukkaiden keskuudessa.
Vuorovaikutustaitoinen, turvallinen ja päämäärätietoinen johtaja motivoi yhteisön jäseniä ja rakentaa heikkoja yhteistoiminnallisia siteitä alueensa asukkaitten välille yhteisön erityislaatua ilmentäväksi.
Johtajilta odotetaan toimimista alueensa ihmisten parhaaksi, turvallista johtajuutta ja alueen kuntalaisille suunnatun viestinnän tärkeyttä ja selkeyttä.
Palvelutalojen esimiehen tulee huolehtia siitä, että asukkaat näkevät kotikirkon lähetykset nyt, kun seurakunnan toimijat eivät voi käydä hoitolaitoksissa hartauksia pitämässä.
Kunnan yhteisöllinen johtajuus kuuluu niin korona-aikana kuin muulloinkin oman kunnan johtajille ja tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Poikkeuslain mahdollinen voimaantulo muuttaa tätä asetelmaa.
Tasapuolista ja demokraattista johtajuutta tarvitaan aina kunta-alueen pienemmissäkin yksityisissä yhteisöissä, esim. eläkeliitto.
Tässä ajassa valmistaudutaan kuntavaaleihin. Taivalkoskellakin haetaan ehdokkaita sekä entisiä ja uusia. Yleensä ensimmäisenä vastuullinen puolueenjohtaja tiedustelee nykyisessä valtuustossa olevien halukkuutta jatkaa omassa puolueessaan ja siihen sitoutumalla.
Näin uskon nytkin tapahtuvan. Tosin jatkajien nimiä ei ole vielä kaikissa kuntapuolueissa julkaistu. Sitä miettii, voiko puolueen aktivisti kysellä uusia ehdokkaita, jos ei osaa sanoa ketä vanhoista jatkaa juuri tässä puolueessa puolueen aatemaailmaan sitoutuneena.
Äänestäjänäkin on ongelmallista jos ei tiedä hajoaako joku valtuustoryhmä vaalin jälkeen omaan ryhmäänsä ryhmän sisällä. Näin on käynyt väistyvässä valtuustossa. Tällaisen käyttäytymisen vuoksi yhteisöllisyys pirstoutuu ja heikkenee.
Taivalkoskella on jo ennestään säröjä seurakunnan puolella. Taivalkosken ja sen kuntalaisten edun mukaista on jättää oman edun tavoittelu, pyrkiä yhteistyöhön, kunnioittaa ja arvostaa kanssakulkijoitaan.
Yhteisöllisyyden paras ilmenemismuoto on kuntalaisten keskuudessa vallitseva me-henki, jolloin jokainen voi kokea olevansa hyväksytty, arvostettu ja kuuluvansa joukkoon.
Kun tähän kuulumiseen ja hyväksytyksi tulemiseen liittyy tunne, että on tullut myös kuulluksi, sen merkitys ilmenee yhteisöllisiin asioihin vaikuttamisena sekä kuntalaisten vapautena valita toimijuutensa tässä yhteisössä.