Koillismaan kunnat eivät saisi yhtään paikkaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustoon HS:n laskurin tyrmistyttävän tuloksen mukaan (Koillissanomat 9.5.). Oulu saisi 66 paikkaa eli enemmistön 79-paikkaiseen valtuustoon.
Tilanne on sama kuin päättyvän valtuustokauden alussa 2012 niissä 73 kunnassa, joissa keskustalla oli enemmistö eli ehdoton määräysvalta. Vuosituhannen alussa tällaisia kuntia oli 177, mistä on tultu alaspäin kunnallisvaali vaalilta. RKP:llä kaikki ääni- tai äänestysvalta oli 11 kunnassa, kun niitä oli 22 vuonna 2000. Keskustan ja RKP:n hallitsemat kunnat ovat väkiluvultaan pieniä, alle 10 000 asukasta. Vuoden 2012 lopussa vain Kuusamossa oli 16 167 ja Mustasaaressa 19 012 asukasta. (Wiberg, Matti, Äänestysvalta Suomen kunnissa, Analyysi vuonna 2012 valituista valtuustoista, Acta Politica Aboensia A4, Turun yliopisto 2013, s. 100.)
Hyvä esimerkki tämänhetkisestä vallanjaosta on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka valtuustossa Koillismaan kunnilla on edustus. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä määräytyy kunnan kunnallisvaalivuoden asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 33 prosenttia kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.
Oulun äänimäärä on PPSHP:n perussopimuksessa rajoitettu juuri 33 prosenttiin äänistä. Kolmanneksen äänileikkuri ei kuitenkaan takaa vähäväkisille kunnille edes niiden väestöosuutta vastaavaa sanan- tai määräysvaltaa. Erikoissairaanhoitolain 17 §:ssä esimerkiksi säädetään, että kunnan äänimäärä voi olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä, jolleivät kunnat toisin sovi.
Oulun äänivalta on siten peräti 59,34 prosenttia, Raahen 4,52 sekä Kempeleen ja Kuusamon kummankin 3,10 prosenttia. Oulun väestöosuus on nelisenkymmentä prosenttia, joten sen valta on puolet suurempi kuin ääniosuudella laskien.
Valta- ja voimasuhteet on tässä ja Wibergin tutkimuksissa laskettu Shapleyn–Shubikin valtaindeksillä (SSI). Lloyd S. Shapley ja Martin Shubik kehittivät sen 1954. Shapley sai vuonna 2012 taloustieteen Nobelin palkinnon, tosin eri keksinnöstä. Valtaindeksejä on muitakin, joihin voi tutustua vaikkapa Turun yliopiston Voting Power and Power Index Websitella.
Kuntayhtymämalli ja erikoissairaanhoitolain 17. pykälän perälauta eli 20 prosentin äänileikkuri olisi ratkaissut sosiaali- ja terveysuudistuksen perustuslailliset ongelmat ilman raskasta väliportaan hallintoa vaaleineen, josta ei tähän päivään mennessä ole tullut mitään. Kunnat olisivat voineet vapaasti sopia esittämälläni tavalla muistakin äänileikkureista.
Maakuntaitsehallinto vaaleilla valittavine valtuustoineen on Suomessa puolitoista vuosisataa myöhässä. Ensimmäinen ehdotus maakuntaitsehallinnosta tehtiin säätyvaltiopäivillä vuonna 1867, ja ensimmäinen komitean tekemä lakiehdotus valmistui vuonna 1881.
