Mikä voisi olla seuraava suuri ja tunteita herättävä keskustelunaihe paikallisesti? Veikkaukseni on, että lähiaikoina tullaan taittamaan peistä Koillismaan lukioiden tulevaisuudesta.
Pienille, alle 200 oppilaan lukioille on maksettu korotettua valtionosuutta, joka on uhattuna alkaneella vaalikaudella. Taivalkosken ja Posion lukioiden rehtorit ilmaisivat jo kesällä huolensa pienten lukioiden erityistuen lakkauttamisesta (KS 30.6.).
Posion lukiossa oppilaita on hieman yli 50 ja Taivalkoskella noin 75.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) valottaa hallituksen suunnitelmia Kuntalehden haastattelussa. Virkkunen sanoo, että hallitus aikoo tarkistaa pienten lukioitten tukemisen periaatteita. Hänen mukaansa ensisijainen tarkoitus ei ole päästä eroon pienistä lukioista.
”Ei ole järkevää, että lukioita palkitaan siitä, että ne ovat pieniä. Tärkeämpää on tukea alueellista kattavuutta. Esimerkiksi Utsjoen lukiota pitää tukea maantieteellisen kattavuuden takia, ei siksi, että se on pieni”, ministeri linjaa.
Ilmaan jää roikkumaan kysymys, mikä on ministerin mielestä riittävä alueellinen kattavuus. Montako lukiota Koillismaalla tarvitaan hallituksen mielestä? Miten kattavuus mitataan?
Haluttiinpa sitä Koillismaalla tai ei, lukioiden tulevaisuuden voi todennäköisesti katsoa nykyisestä ammatillisen koulutuksen järjestelmästä. Kuusamo on hallinnollisesti osa Kainuuta ja Taivalkoski Oulua.
Yksi mahdollisuus olisi perustaa hallinnollisesti yhdistetty ”Koillismaan lukio”. Tällä uudella lukiolla olisi kolme toimipistettä: Kuusamo, Posio ja Taivalkoski. Hallintoa virtaviivaistamalla rahaa jäisi enemmän opetukseen, ainakin teoriassa.
Jos päättäjät ovat viisaita, he muistavat mikä merkitys omalla lukiolla on paikkakunnan hengelle. Päreensä saa polttaa sillä hetkellä, kun byrokraatit alkavat hästätä lukioiden nimien kanssa. Niiden ei tarvitse muuttua yhtään mihinkään, ja esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten tuloksia voidaan jatkossakin tarkastella paikkakunnittain. Parhaassa tapauksessa opiskelija huomaa hallinnollisen muutoksen vain parantuneena kurssitarjontana.
Kukahan neropatti keksi muuttaa napakan Kuusamon ammatti-instituutti -nimen muotoon Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipiste? Suuhun sopimattomasta ja paperinmakuisesta nimestä pölähtää silmille byrokraattien mieltymys korostaa hallinnon tärkeyttä ihmisen kustannuksella.
Mikä sitten on lukiossa tärkeää? Täytyy palata muistoissa pari vuosikymmentä taaksepäin Kuusamon vanhan lukion puisille penkeille.
Mukavat kaverit ja luokkahenki. Parhaiden opettajien jämäkkä, mutta kannustava asenne. Hyvin tuuletettu luokka.
Henki voittaa materian ja byrokratian.