Lumi hi­das­taa jäiden pak­suu­den kas­va­mis­ta – jäille vain tur­va­vä­li­nei­den kanssa

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä keräämien ennakkotietojen mukaan tammikuussa hukkui neljä ihmistä.

Kaksi hukkumisista tapahtui jäihin vajoamisen seurauksena, yksi vesiliikenteen yhteydessä ja yhdessä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.

Jäihin vajoamiseen liittyvät läheltä piti -tilanteet viisinkertaistuivat viime vuoden tammikuuhun verrattaessa. Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat turvavarusteet luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle jäällä.

– Jäällä liikuttaessa tulee aina olla järki mukana. Perussääntö on, että jos ei tiedä varmasti, että jää kestää, on viisainta olla menemättä jäälle. Vähimmäisvarustuksena jokaisella jäällä kulkijalla tulisi riippua jäänaskalit kaulassa siltä varalta, että jää pettää. Jäille ei tule myöskään ikinä lähteä yksin, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.

Vainion mukaan viime viikon pakkaset ovat saaneet merijään määrän lisääntymään. Jään laajuus on nyt ensimmäistä kertaa tänä talvena viimeisen 15 vuoden keskiarvoisessa tilanteessa. Vainio kuitenkin muistuttaa, että Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua jääolosuhteissa on paljon.

Jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman kymmenen metrin matkalla ja oman haasteen tuo nyt myös suuret lumikertyvät jään päällä, jotka hidastavat jään vahvistumista.

– Tosiasia on, ettei pakkassäät tai kalenteri kerro jään kantavuudesta. Jäitä heikentävät nyt myös meriveden korkeuden vaihtelujen aiheuttamat virtaukset jään alla. Jäillä liikkujan alla on tarpeen olla kymmenisen senttiä kunnollista teräsjäätä. Mikäli jää on osittainkin kohvajäätä, paksuutta on oltava vähintään kaksinkertainen paksuus, sanoo Vainio.

Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Erityisesti varottavia paikkoja jäällä ovat nyt veden virtauksen vuoksi joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, kaislikot, laivaväylät, sillat ja laiturit.

– Isojen syysmyrskyjen puuttuminen näkyy myös jääolosuhteissa. Koska isoja myrskyjä ei ole ollut, vesi ei ole päässyt kunnolla sekoittumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinkin isojen selkien keskiosissa jää voi olla nyt tavanomaista heikompaa, kertoo Vainio.

Tammikuun hukkumiskuolemista tapahtui yksi Etelä-Suomessa ja kolme Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Ennakkotilastojen mukaan viime vuonna tammikuussa hukkui 9 ihmistä.