Kuusamon luonto on mahtava. Jos ei sitä rakasta, ei rakasta elämää. Hyvin menee edelleen: Kuusamon keskusta sijaitsee mahtavalla paikalla vesistöjen ympäröimänä.
Miksi sitten Kuusamo on ankeahko kulissikaupunki, jossa rakennukset sijaitsevat 2,5 kilometrin pituisena nauhana kahden pääkadun varrella. Vettä ei keskustan kulkijoille näy kuin asfaltin koloissa.
Jossittelu on helppoa kuin mikä. Jäljestäpäin näkee selvääkin selvemmin missä mentiin metsään. Lentävän lauseen mukaan Kuusamossa kaikki rakennukset on rakennettu väärään paikkaan, mikä monessa suhteessa pitää paikkaansa. Muutama esimerkki.
Kuusamotalo nököttää paikallaan kuin tulvan tuomana. Kulttuuritalon, jonka pitäisi sijaita keskustan kauppojen, ravintoloiden ja hotellien vieressä, seisoo yksinäisenä syrjäisen pellon reunalla.
Tien toiselta puolelta sitä katselee linja-autoasema yhtä orpona. Bussin rappusilta alas astuvan matkailijan rahat eivät taatusti haaskaannu heräteostoksiin.
Viimeisin munaus on vuosituhannen alkupuolelta, jolloin urheilukenttä remontoitiin nykyiselle paikalleen. Kenttä oli tarkoitus siirtää sinne minne se kuuluukin, liikuntakeskuksen yhteyteen, ja Kuusamojärven ranta olisi vapautunut rakentamiselle.
Julkista rakentamista ohjaavat poliittiset suhdanteet. Kauppakiinteistöjen rakentamisen suunta on loogisempaa. Kauppa hakeutuu hanakasti sinne, missä ihmiset liikkuvat. Siksi oli päivänselvää, että marketit rakennettiin kahden sisääntulotien risteykseen.
Kuusamon keskustan kehitys ratkeaa siihen, keksitäänkö keinoa ohjata matkailijavirtaa nykyistä enemmän keskustan suuntaan. Sitä varten tarvittaisiin vetonaula isolla veellä. Toriremontti oli askel oikeaan suuntaan. Sisääntulotien eli Ouluntaipaleen remontti parantaa sekin tilannetta.
Askelia tarvittaisiin pikaisesti lisää. Niin sanottu postin tontti on avainasemassa. Urheilukentän paikkaa voi harkita uudestaan tulevaisuudessa. Jo sitä ennen voi kaivaa naftaliinista rantabulevardin rakentamisen keskustasta kohti Kuusamojärven rantaa.
Uuden rakentaminen puusta, betonista ja raudasta on pitkän tien takana. Entäpä jos viljeltäisiin muualla koeteltuja ideoita?
Kuusamo tunnetaan talvesta ja lumesta. Ensilumen latu meillä jo on Hotkun rannassa, ja paljon osaamista lumirakentamisesta. Kunnon lumilinna jossain torin kulmilla olisi kuulkaa mahtava piriste koko taajamalle. Mistä toteuttaja?
Ideaa saa epäillä, mutta Kemin lumilinnassa vierailee vuosittain satatuhatta turistia, saman verran kuin Pentik-mäellä Posiolla.