Korkeat sinivioletit ja vaaleanpunaiset kukkameret ovat tuttu näky varsinkin eteläisemmän Suomen moottoriteiden varsilla. Vieraslaji lupiini rehottaa valtoimenaan ja valtaa elintilaa meidän omilta alkuperäislajeilta, keto- ja niittykasveilta, kuten kissankelloilta, niittyleinikeiltä ja päivänkakkaroilta.
Täällä pohjoisempana lupiineja on näkynyt pääasiassa pihapuutarhojen kasvina, eivätkä ne ole vielä lähteneet leviämään luontoon sen voimakkaammin. Syynä on ehkä pohjoinen ilmastomme.
Tänä kesänä Kuusamossa ajellessani silmiin on kuitenkin pistänyt useampia lupiinikukkameriä. Esimerkiksi 5-tien ja Lämsänkyläntien varressa lupiinit ovat täydessä kukassa.
Lupiinin kohdalla ongelmana on sen kauneus. Monet ihastelevat lupiinin kukintaa tienvarsilla, vaikka se on erittäin haitallinen vieraskasvi. Lupiini on kieltämättä nätti kukkiessaan, mutta se ei kuulu Suomen saatikka Koillismaan luontoon.
Suurikokoisena kasvina lupiini varjostaa kooltaan vaatimattomampia lajeja. Se on myös ahnas leviämään. Se vie kasvutilan muilta luonnonkasveilta ja sen seurauksena myös esimerkiksi perhoslajit vähenevät. Sen seassa pärjäävätkin vain harvat kasvit. Tienvarsilta kasvin on todettu leviävän myös niityille, lehtoihin ja jopa metsiin, joten se muodostaa todellisen uhan luontomme monimuotoisuudelle.
Monet kukkien ystävät ovat tietämättäänkin edesauttaneet vieraslajien leviämistä istuttamalla niitä puutarhoihin koristekasveiksi. Kotipihassa kukinnot kannattaa leikata pois heti kukkimisen jälkeen, ennen siementen kypsymistä. Näin lupiini ei pääse leviämään puutarhan ulkopuolelle. Kasvia voi olla vaikea saada hävitettyä kokonaan kasvupaikalta, mutta sen leviämisen estäminen on ensimmäinen askel.
Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Haitallisia vieraslajeja ovat sellaiset, joiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta.
Suomessa vahingollisimmat vieraskasvit ovat lupiinin lisäksi jättipalsami ja jättiputki. Jättiputket ovat levinneet monenlaisiin elinympäristöihin myös Koillismaalla ja sitä on hävitetty monin tavoin. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja tiheitä jättiputkimetsiä, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden. Jättiputkista on ihmisille myös terveydellistä haittaa.
Useiden lajien kitkeminen on tehokkainta silloin, kun siemenet eivät ole vielä ehtineet kypsyä. Torjunnan aika onkin meneillään juuri nyt.