– Nykyinen maatalouden huono tilanne pitää ensin selättää. Oleellista on, että keskipitkän ja pitkän ajan näkymät ovat erinomaiset. Kannustan nuoria ihmisiä harkitsemaan alaa. Tavoitteena on saada aikaan reilut ruokamarkkinat, tukijärjestelmä oikeudenmukaisemmaksi, vähentää byrokratiaa ja hankkia kannattavuutta lisää, selvittää Leppä.
Suomen vahvuuksien arvioidaan pohjaavan suomalaiseen salmonellavapaisiin, puhtaisiin elintarvikkeisiin ja raikkaaseen veteen, joille on kasvava tilaus maailman elintarvikemarkkinoilla.
– Hyviä vientiuutisia on viimeaikoina tullut melkein viikoittain. Suomalaiselle ruoan laadulle on kysyntää, mutta tosiasiat täytyy silti muistaa. Bulkkituotteilla ja hinnalla emme pärjää. Siksi olen kannustanut yhteistyön lisäämiseen myös yli elinkeinorajojen, sanoo Leppä.
– Kuluttajatuotteisiin meidän kannattaa panostaa. Se on vaativampaa kuin raaka-aineen vienti, mutta lisäarvoa saadaan enemmän.
Markkinoinnin tehostamiseen kytkeytyy maatilojen lukumäärä, joka on Suomen EU-jäsenyyden aikana puolittunut. Maitotilojen väheneminen tulee Lepän mukaan varmuudella jatkumaan ja edelleen suurena huolenaiheena tulee olemaan kannattavuus. Sen kasvu on tärkeää, sillä kannattavuus heijastuu viljelijöiden jaksamiseen, eläinten hyvinvointiin ja ihan kaikkeen tiloilla.
– Siksi olen tosi tyytyväinen siitä, että valmistellaan elintarvikemarkkinalakia ja ruokavaltuutetun viran perustamista. Tällä pystytään saamaan reilun markkinatalouden pelisäännöt tähän maahan. Se tarkoittaa sitä, että viljelijä saa tekemästään työstä palkan, jolla tulee toimeen. Jos ala ei ole kannattava, emme saa nuoria eikä myöskään investointeja tule.
– Ruoan esilläpitoa tarvitaan myös Suomessa, sillä useilla kansalaisilta tuntuu unohtuvan se, että elintarvikkeet on huoltovarmuuskysymys ja välttämättömyyshyödyke. Jokaisen maan pitää huolehtia kansalaisistaan niin, että ruokaa riittää. Tämä ei ole itsestäänselvyys Suomessakaan, sanoo Leppä.
Jari Leppä on varma, että on kysymys siitä, että kosketuspinta maaseutuun ja maatalouteen on ohentunut ja ohenee kaiken aikaa.
– Väitän, että asia on näin. Meidän pitää kääntyä koulutuksen puoleen ja kertoa lapsillemme aivan oikeaa tietoa ruoan merkityksestä, sen vaikutuksesta, tekemisestä ja tuottamisesta. Ruoka ei vain tule kaupasta. Sen eteen on moni ihminen joutunut tekemään tosi ison työn, Leppä toteaa.
Ministeri peräänkuuluttaa lisää tiedonjakoa myös eläinten voinnista, metsien kasvusta, uusituvasta energiantuotannosta ja monista muista maatalouteen liittyvistä asioista.
– Kannattaa vähän ottaa selvää, mistä oikeasti on kysymys, Leppä tiivistää.
Digitaalisuudesta ministeri Leppä odottaa jatkossa merkittävää lisähelpotusta maatiloille.
– Digitaalisuus nousee maatiloilla, koko elintarvikeketjussa sekä myös hallinnossa. Se purkaa myös byrokratiaa. Tavoitteena täytyy olla, että yksi järjestelmä, yksi paikka, yhden kerran ja yksi tieto. Se pitää sisällään kaiken. Jos digitaalisuus ei ole kunnossa, emme menesty. Tiedon rajapinnat pitää hoitaa viisaalla tavalla, jotta hyöty on mahdollisimman suuri, korostaa Leppä.
Ministeri asettaa kovia odotuksia paikkatietoselonteolle, koska siihen merkittävä osa maataloudenkin järjestelmistä perustuu.
– Jos ei ole kunnossa, emme pysty tekoälyä vaikkapa liikenteessä hyödyntämään kunnolla.
Jari Leppä sanoo, että kaikki kotimainen ruoka maistuu, mutta edesmenneen arkkiatri Arvo Ylpön ohjeen mukaisesti eli kaikkea kohtuudella.
– Sen sijaan minulla on tuontiruoka-allergia Ruotsia lukuun ottamatta. Katson muualla ulkomailla hyvin tarkasti, mitä suuhuni pistän, koska olen itsekin elintarviketuottaja. Erityisesti kartan salaatteja ja kanaruokia. Näin opastan myös etenkin maataloustuottajia tekemään. Salmonellan kanssa ei pidä leikkiä, toteaa Leppä.
