Maail­man ar­vok­kain kello tekee nä­ky­väk­si sen, mitä rahalla ei voi mitata

Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen teos yhdistää oululaisten arjen hetket ja luonnon muutokset ainutlaatuiseksi kelloksi.

Kuva: Jari Hannuniemi

“Olemme taiteilijaduo ja tehneet töitä yhdessä jo 24 vuotta. Työskentelemme juuri nyt paljon pohjoisessa, sillä asetamme pian näytteille teoksemme Maailman arvokkain kello," Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen kertovat.

Teoksen suunnittelu alkoi jo vuonna 2023, ja aktiivinen toteutusvaihe tammikuussa 2025.

“Arvostamme aina mahdollisuutta toteuttaa huolella suunnitellun yhteisöllisen teoksen johonkin tiettyyn paikkaan. Käytimme vuoden siihen, että kävimme tutustumassa ihmisiin, yhteisöihin, naapurustoihin ja kuuntelimme heitä. Saimme hyvän käsityksen siitä, mikä heille on tärkeää ja mitä he odottavat kulttuuripääkaupunkivuodelta”, Tellervo kertoo.

Kutsujina toimivat Oulu2026 sekä Invisible Dust eli brittiläinen taide- ja ympäristöorganisaatio, joka tuo taiteilijat ja tutkijat yhteen ilmastonmuutosta, ympäristöä ja ihmisen luontosuhdetta käsitteleviin projekteihin.

Maailman arvokkain kello tukee Climate Clock -teossarjaa, jota varten seitsemän taiteilijaa ja taiteilijaryhmää pyydettiin keskittymään taannoisen kuntauudistuksen myötä Ouluun liitettyihin alueisiin.

“Kuulimme paljon tarpeita, toiveita ja huolenaiheita Yli-Iin, Kiimingin, Yli-Kiimingin, Haukiputaan ja Oulunsalon asukkailta. Myös Invisible Dustin Alice Sharpilla ja hollantilaisella tuottajalla Claudia Woolgarilla oli omat näkemyksensä siitä mitä he toivovat yhteisölliseltä teokseltamme. Taiteilijuuteemme kuuluukin kyky taiteilla eri tarpeiden välissä ilman, että menetämme omaa punaista lankaamme siitä, mikä meitä taiteilijoina kiinnostaa. Tämä teoskonsepti syntyi monen asian kohtaamispisteessä”, Oliver summaa.

Mittaamattoman arvokas aikakapseli

Kellossa näkyy parin pitkäaikainen kiinnostus arjen tarkasteluun. Minuuttiviisari on omistettu oululaisten omassa arjessaan arvostamilleen hetkille. Maailman arvokkain kello näyttää siihen lahjoitettuja arjen hetkiä minuutin pituisina videoina. Arki on syklistä, ja tapahtumat toistuvat päivittäin, viikoittain ja kuukausittain.

“Kun kokosimme 60 minuuttia ihmisten arjesta, syntyi hieno kokonaisuus siitä, mitä ihmiset arvostavat Oulussa vuonna 2025. Kellosta tulee ikään kuin aikakapseli. Riippuen siitä, mistä kohdasta sen avaa, se näyttäytyy aina eri tavalla”, Oliver kertoo.

Tuntiviisari on luotu yhdessä tutkijoiden kanssa. Siinä on 12 tuntia, hidas vuodenkierto, ja jokaiselle kuukaudelle yksi hetki.

“Oulun yliopiston ja Arktisen keskuksen tutkijoiden avulla valikoimme tuntiviisariin 12 haavoittuvaista hetkeä Oulun luonnosta. Ihmiset usein ymmärtävät arvostaa asioita vasta kun ovat menettämässä tai menettäneet sen”, Tellervo pohtii.

Monet tuntiviisarin teemoista liittyvät ilmastonmuutokseen: muutoksiin jään ja lumen määrässä tai eräiden lajien, kuten hömötiaisen, kohtaloon.

Sekunnit muodostavat kellon keveimmän tason: ihmisten kännyköillä kuvaamia lyhyitä hetkiä, joista jokainen vastaa yhtä sekuntia teoksessa.

“Se on ihana kokoelma sitä sun tätä – ihmisten omia hyviä hetkiä. Hauska ja välkkyvä osuus kelloa”, Tellervo kuvailee ja jatkaa:

“Visuaalisesti teoksen rakenne korostaa luonnon ja ihmisen suhdetta: tuntiviisari muodostaa suurimman pinta-alan ja kehystää kaiken ihmisen toiminnan. Luonto on hidas taso, josta olemme täysin riippuvaisia ja jonka ehdoilla kaikki toimintamme lopulta tapahtuu.”

Oliver Kochta-Kalleinen ja Tellervo Kalleinen toteuttavat Maailman arvokkain kello -teoksen osana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta.

Kuva: Jari Hannuniemi

Kolmemetrinen, mekaaninen kokonaisteos

Maailman arvokkain kello on kolmemetrinen, elektromekaaninen teos, joka toimii painovoimalla.

“Kellossa on kolme kerrosta videoita, joita mekanismi ohjaa. Kokonaisuus on hyvin rauhoittava”, Oliver kertoo ja jatkaa:

“Kellot ovat edelleen statussymboleita ja voivat olla todella kalliita. Meidän johtoajatuksenamme on, että emme tee maailman kalleinta kelloa vaan arvokkainta. Tässä on mukana arvojen ja arvostuksen kysymys: tästä kellosta tulee niin mittaamattoman arvokas, ettei siinä olevia asioita voi mitata rahalla. Jos menetämme ne, niitä ei voi saada rahalla takaisin.”