Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta, maamme aluekehityksen ohjauksessa siirryttiin strategiseen suunnitteluun. Siihen kuuluvat visiot, tavoitteet, toimenpiteet ja jatkuva seuranta. Aluekehityksen ohella strategista suunnittelua sovelletaan nykyään elinkeinojen, kuten matkailun, suunnitteluun ja kehittämiseen eri aluetasoilla.
Matkailun strategisesta suunnittelusta on esimerkkinä viime vuoden lopulla valmistunut ja maakuntahallituksen hyväksymä Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategia vuoteen 2020. Se laadittiin niin sanotulla bottom up -periaatteella, eli ylemmän aluetason strategia (maakuntataso) johdettiin alemman aluetason (paikallis- ja seututaso) strategioista. Kun paikalliset ja seudulliset toimijat priorisoivat oman aluetasonsa strategioita, tämä edistää samalla maakuntatason strategia-asiapaperin tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimintamalli edesauttaa siten paikallis- ja seututason toimijoiden sitoutumista maakuntatason strategiaan.
Matkailu on merkittävä elinkeino Pohjois-Pohjanmaalla. Esimerkiksi Tilastokeskuksen virallisten yöpymisvuorokausitilastojen mukaan Pohjois-Pohjanmaa on kolmanneksi suurin matkailumaakunta Uudenmaan ja Lapin jälkeen. Matkailullisesti Pohjois-Pohjanmaa on heterogeeninen maakunta. Tämä voidaan ilmaista myös niin, että Pohjois-Pohjanmaa on monipuolinen matkailumaakunta.
Pohjois-Pohjanmaan heterogeenisuus/monipuolisuus on otettu huomioon maakunnan matkailustrategiassa. Maakunta on jaettu viiteen matkailualueeseen: Ruka-Kuusamo, Syöte, Kalajoki, Rokua GeoPark -alue ja Oulun kaupunkiseutu. Pohjois-Pohjanmaa on kuin Suomen matkailun aluerakenne pienoiskoossa: Koillismaa edustaa Lappia, Kalajoki ympäristöineen rannikkoa, Rokua GeoPark Oulujärven osalta Järvi-Suomea ja Oulu ympäristöineen kaupunkikohdetta. Järvi-Suomeen viitaten Vaala vaihtoi maakuntaa vuoden alusta, jolloin Oulujärven pinta-alasta noin puolet kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan. Matkailustrategia tunnistaa maakunnan matkailualueiden erilaisuuden kysyntä- ja tarjontatekijöiden sekä elinkaaren vaiheen näkökulmista. Erilaisuuden myötä kullakin alueella on omat haasteensa esimerkiksi kansainvälistymisessä.
Pohjois-Pohjanmaan liitto on asettanut tavoitteekseen olla yhteistyön maakunta. Pohjois-Pohjanmaan matkailun heterogeenisuus/monipuolisuus antaa mahdollisuuden harjoittaa yhteistyötä myös yli maakuntarajojen, mikä onkin huomioitu maakunnan matkailustrategiassa. Esimerkiksi Koillismaan kohdalla tämä tarkoittaa yhteistyötä muun muassa Lapin kanssa. Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia mahdollistaa monipuolisen yhteistyön niin maakunnan sisällä kuin maakunnan ulkopuolelle, kun hallinnolliset rajat eivät kahlitse kehittämistyötä.
Strategiat ovat suunnittelua ja kehittämistä ohjaavia ja kontrolloivia asiakirjoja; ne linjaajat kehityksen suuntaa ja painopisteitä. On kuitenkin korostettava, että pelkät dokumentit eivät vielä aikaansaa kehitystä haluttuun suuntaan vaan tarvitaan toimijoita ja heidän sitoutumistaan. Kun maakuntatason suunnitteluasiakirja on laadittu yhteistyössä paikallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa, tämä on erinomainen lähtökohta toimenpiteiden toteuttamiselle ja matkailun kehittämiselle.