Tansaniassa puhutaan noin 120 eri kieltä ja virallinen kieli on swaheli englannin ohella ja koulujen opetus alkaa ala-asteella swahelinkielellä ja jatkuu sitten keskikoulussa ja lukiossa englanninkielellä. Näinollen useimmat lapset aloittaessaan ala-asteen alkavat sen heille vieraalla kielellä ja alasteen aikana heidän on opittava englanninkieli niin hyvin että voivat jatkaa sen jälkeen koulua, jos siihen on mahdollisuus, englanninkielellä. Tansanian luterilaisen kirkon Morogoron hiippakunnan maasaialueella on nyt neljättä vuotta käynnissä äidinkielinen esikouluhanke.
Ohjelman tavoitteena on, että jokaisella maasailapsella olisi mahdollisuus omakieliseen alkeisopetukseen. Kiinnostus omakielistä alkeisopetusta kohtaan on kasvanut maasaikylissä vuosi vuodelta. Pyyntöjä esikoulujen aloittamiseen on tullut enemmän kuin niitä on ollut mahdollista toteuttaa. Omakielinen esikoulu edesauttaa lasten menestymistä swahalinkielisessä koulussa.
Useimmat esikoulut toimivat seurakunnan kirkkorakennuksessa. Kolmessa kylässä on varta vasten rakennettu koulu, yksi esikoulu toimii puun alla. Hankkeesta vastaava Suomen Lähetysseuran työntekijä Anna-Riitta Holmström arvioi, että maasaikylissä vain noin 10 prosenttia aikuisista osaa lukea ja harva heistäkään on nähnyt omaa äidinkieltään kirjoitettuna.
Maasait ovat itäafrikkalainen paimentolaiskansa, joka elää pääosin Kenian ja Tansanian alueella. Huolimatta nykyaikaisen yhteiskuntajärjestelmän kehittymisestä myös Afrikkaan, maasait ovat pääosin säilyttäneet oman luonnonläheisen elintapansa ja kulttuurinsa. Maasait ovat yksi Afrikan tunnetuimmista etnisistä heimoista. Heidän määränsä on lähes 900 000 ja heistä lähes puolet asuu Tansaniassa ja loput Keniassa. Heidän perinteinen uskontonsa on monoteistinen. He uskovat yhteen jumalaan, joka on sekä hyvä että paha, sekä mies että nainen. He uskovat, että jumala, Ngai, on antanut kaiken karjan maasaille, ja muut nautoja kasvattavat ihmiset ovat varastaneet eläimensä maasailta.
Ngai näkyy kaikkialla luonnossa. Maasaiden synboliikassa väreillä on suuri merkitys. Tärkeimmät värit ovat musta ja punainen. Musta edustaa hyvyyttä, viisautta, hedelmällisyyttä ja turvallisuutta. Punainen taas kuolemaa, sotaa ja kuivuutta. Ngai on joko punainen tai musta sen mukaan, onko hän tyytyväinen vai tyytymätön alamaisiinsa.
Niin kristityt kuin muslimitkin ovat yrittäneet käännyttää maasaita, mutta ilman suurta menestystä. Parhaiten on onnistunut kristinusko, varsinkin viime vuosina. Nykyisin maasaista noin neljännes on kristittyjä, loput perinteisen uskonnon kannattajia. Islamilla ei ole paljoa kannatusta.
Minulle järjestyi mielenkiintoinen kokemus reilut kymmenen vuotta sitten kun olin juuri muuttanut tänne Kuusamoon. Lähetysseuralla oli Helsingissä neljä tansanialaista stipendiaattia opiskelemassa ja heidän opiskelunsa oli lopussa ja he olivat palaamassa takaisin kotimaahansa.
He olivat toivoneet, että saisivat tutusta Lappiin ennen paluutaan. Niinpä toimistolta soitettiiin eräänä päivänä ja kysyttiin, että voisinko minä ottaa heidät tänne Kuusamoon käymään. Vastasin, että ei mitenkään, sillä jos he haluavat tutustua Lappiin niin ei se ole mahdollista Kuusamossa. Ehdotin sitä vastoin, että voisin heidät ottaa mielelläni mukaan Lappiin, jos Lähetysseura antaa minun vuokrata pikkubussin täältä Kuusamosta ja ajaa Inariin parin viikon päästä. Olin nimittäin myös Inarin seurakunnan nimikkolähetti ja olin sopinut muutaman päivän seurakuntavierailun silloin sinne. Se järjestyikin sitten ja saimme myös majapaikan seurakunnan leirikeskuksesta.
Oman ohjelmani loppuessa hain heidät Ivalon lentokentältä ja kiertelimme sitten monta päivää oikeassa Lapissa. Saimme tutustua myös aitoon porotilaan ja erikoisluvalla jopa Raja-Joosepin kenttään ja kävimme myös Ivalon lukiossa kertomassa Tansaniasta.
Mielenkiintoisin kohde oli Siida-museo. Siellä kiersimme monta tuntia ja varsinkin joukossa olleen maasai-pastorin kanssa riitti paljon juteltavaa. Hänen mielestään vanhalla saamelaisella kulttuurilla ja hänen maasai-kulttuurilla oli hyvin paljon yhtäläisyyksiä, erona vain karja, toisella naudat ja toisella porot. Tämä yhtäläisyys tuli kerran ilmi myös Kidugalassa ollessani, kun koulun musiikinopettaja sai naapuriltani Katrilta c-kasetin saamelaista musiikkia kuunneltavakseen ja hän ihmetteli mistä Katri oli saanut maasai-musiikkikasetin, sillä hän luuli kuunnelleensa sitä. Niin saman kuuloista se kuulemma oli.