Joko luit: Näin it­se­näi­syys­päi­vää juh­li­taan Koil­lis­maal­la

Viikon kysymys: Seu­ra­sit­ko Rukan maail­man­cu­pien kil­pai­lu­ja?

Kuvaajalta: Ruka Nor­di­cis­sa iski tunne, että olen vapaan tyylin kil­pai­lus­sa pe­rin­tei­sen suk­sel­la

Mainos: Tutustu Koillissanomat Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

”Mah­dol­li­suus jatkaa entistä elä­män­tyy­liä”

Suomessa erityisesti senioreille suunnattujen, helppokäyttöisten paikannuslaitteiden valmistaminen on kahden kauppa. Oululaisen Haltia Oy:n Snowfoxin lisäksi tarjolla on Yepzon-nimisen tamperelaisyrityksen samanniminen paikannin.

Molemmat ovat pieniä, lähinnä avaimenperää muistuttavia laitteita, joissa liikkuvaa kohdetta eli esimerkiksi vanhusta tai lasta seurataan älypuhelimeen ladattavan mobiilisovelluksen avulla.

– Se on hirveän helppokäyttöinen. Ostaessasi laitteen sim-kortti on jo valmiiksi sen sisällä, sen kun vain lataa älypuhelimeen ilmaisen äpin (mobiilisovelluksen) ja ottaa kuvan myyntipaketista löytyvästä qr-koodista. Laite on siis heti käyttövalmis, Haltian pr-vastaava Heini Tuorila esittelee edustamaansa paikanninta.

Tuorilan mielestä paikannuspalveluiden paras puoli liittyy itsenäisyyteen. Lasten kohdalla paikannin antaa vapautta liikkua omin neuvoin esimerkiksi koulun jälkeen ilman, että vanhempien tarvitsee jatkuvasti soitella jälkikasvunsa menemisten perään. Sen sijaan he voivat seurata lasta yläpuhelimen ruudulta.

Myös vanhusten osalta paikannin antaa edellytyksiä omatoimisuuteen.

– Sitä (paikanninta) voi pitää esimerkiksi lenkkipuvun taskussa tai kaulassa roikkumassa, kun lähtee vaikka marjametsään. Siten vähän jo dementoituneellakin vanhuksella on mahdollisuus jatkaa entistä elämäntyyliään pidempään, Tuorila kommentoi.

Perinteisiin, kotioloissa toimiviin turvapuhelimiin ja normaaleihin kännyköihin verrattuna paikannuslaitteissa on ainakin kaksi selkeää etua. Ensinnäkin ne toimittavat hyvinkin tarkkaa paikkatietoa käytännössä mistä maailmankolkasta tahansa.

Toisaalta ne ovat matkapuhelimiin verrattuna yksinkertaisempia käyttää.

– Dementiaa sairastaneen äitini kautta tiedän, että muistisairauden edettyä tiettyyn pisteeseen ihminen ei osaa enää painaa edes vihreää luuria. Kun laitteessa on vain yksi nappi, sitä hätääntynyt ihminen painaa väkisinkin, Heini Tuorila sanoo.