Kolumni

Mai­se­man joutaa uhrata, kunhan ran­ta­ki­viin lip­lat­taa puhdas vesi

Kitkan mökkiläinen Liisa Laine kirjoitti kolumnissaan (Kaleva 4.7.2016): ”Ei auta – tällä hetkellä ne tuntuvat kaikkea muuta kuin luontoystävällisiltä. Muistuttavat vain järjettömyydestä ja ahneudesta. Eikö maisemalla ole mitään arvoa?”

Laine yrittää suhtautua Koillismaan ensimmäisen tuulipuiston myllyihin, jotka ilmestyivät monen mökkiläisen maisemaan kesän alussa. Posion ja Kuusamon rajalle rakennetut seitsemän tuulivoimalaa näkyvät kauas. Niiden olemassaoloon on totuteltu rantasaunoissa ja laitureilla ainakin Kitkalla ja Livolla.

Ei ole helppoa, ei. Kun on vuosia ja jopa vuosikymmeniä nautiskellut rannallaan kaukaisen vaarajonon vaihtuvista sinisen sävyistä, näyttävät valkoiset 137 metriin nousevat tornit, jonka huipulla pyörii halkaisijaltaan 120 metrinen roottori, miltä nyt kenestäkin näyttävät - Laineesta järjettömyyden ja ahneuden torahampailta, jotka tuhoavat maiseman. Mutta voisivat ne näyttää myös sivistykseltä ja edistykseltä.

 

On paha huudella omasta mökkirannasta mitään tuulimyllyjen hyväksymisestä, kun niitä ei sinne näy, ainakaan vielä. Huutelen silti, sillä suunniteltu 70:n myllyn puisto Maaninkavaaraan on sen verran iso, että se todennäköisesti näkyy meillekin. Hyvä vain, että niitä on kerralla kunnolla yhdessä ilmansuunnassa kuin yksi siellä ja toinen täällä.

Uhraan mielihyvin palan mökkimaisemaa sille, että rantakiviin liplattaa kirkas vesi tulevaisuudessakin.

Kun Kitkan veden laatu, mökkiläisen kokemusmittarilla, oli joitakin aikoja sitten pohjamudissa, inhosin mökille näkyviä Rukan valoja ja tyynenä iltana mantereelta kuuluvaa sahan kolinaa. Tuntui siltä, että matkailuteollisuus takoi talouskasvua meidän rannassa ja laski kuonansa rantaveteen. Nyt kun vesi voi paremmin, on helppo olla näkemättä ja kuulematta muita maisemassa olijoita.

Mitä Riisitunturilta aukeavaan näköalaan tulee, siitä on turha märistä. Tuulivoimalapuistolle voi kääntää selkänsä, mutta luonnonvarojen vastuuttoman käyttämisen seuraukset jokainen löytää edestään.

Niin kauan, kun aikoo sytytellä valoja, on hyväksyttävä uusiutuvan energian tuotanto maisemaansa. Se ei sylje rantakiville.

”Tuulivoimalapuistolle voi kääntää selkänsä, mutta luonnonvarojen vastuuttoman käyttämisen seuraukset jokainen löytää edestään.