– Kyllähän se harmittaa, kun olisi päässyt kesällä valoisan yön aikana seuraamaan sen elämää, Pentti Särkinen toteaa katsellessaan majavan tekemää patoa.
Majava kerkisi pykätä vesiesteen Särkisen maiden läpi menevälle Tärkkämöjoelle sellaisella vauhdilla kesän aikana, ettei isäntä kerinnyt paikalle rakennustoimia ihmettelemään.
Tärkkämöjokeen Purnulammen ja Pikku Muojärven välille ilmestynyt pato koostuu yläjuoksulla katkaistuista puunrungoista, oksista ja risuista. Onpa majava paikalle saanut kiviäkin kannettua.
– Kyllähän sillä on valtavat voimat, kun se kaataa rantapuita ja pystyy työntämään ne veteen, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoisasiantuntija Kaarina Kauhala.
Padon tarkoitus on säädellä vedenpinnan tasoa niin, että majavan tulva-alueella sijaitsevan pesän suuaukko on pinnan alla. Tämä on turvallisuustekijä: näin estetään petojen pääsy pesään. Lisäksi pesä suojaa luonnonilmiöiltä.
– Se on ovela miten se osaa rakentaa sen. Ensimmäiset puut ovat pistetty vinosti virtaa vasten, Särkinen kertoo esitellessään padon rakenteita.
Tosiaan, pato on jämäkän oloinen rakennelma. Melkoinen taidonnäyte huononäköiseltä jyrsijältä.
Suomessa asuvasta kahdesta majavalajista euroopanmajava on alkuperäislajimme, kanadanmajava taas vieraslaji. Rakennelmista, elintavoista tai jäljistä näitä kahta on Kauhalan mukaan mahdotonta erottaa toisistaan.
– Maastossa sitä ei tiedä mistään. Levinnäisyysalueen mukaan todennäköisesti se on kanadanmajava, Kauhala toteaa. Hänen mukaansa varmuuden saa vain DNA-analyysilla tai kallon muotoja tutkimalla.
Valtakunnallisen majavanpesälaskennan mukaan Suomessa oli viime vuonna 3 300-4 500 euroopanmajavaa ja 10 300-19 100 kanadanmajavaa, kertoo Luonnonvarakeskus.
– Oulun alueella on 327 ilmoitettua pesää ja sen voi kertoa kolmella, jopa viidellä, että saadaan kannan koko.
Koillismaa kuuluu Oulun riistakeskuksen piiriin.
Välittömiä padon vaikutuksia ovat vedenpinnan tason raju vaihtelu padon molemmin puolin. Veden virtaus on vähentynyt niin, että joen alajuoksulla pinta on puolisen metriä tavanomaista alempana. Ylemmäs padosta mentäessä pinta on noussut silminnähtävästi. Koivut puskevat ilmaan suoraan vedestä. Harjaantumatonkin silmä huomaa, että joen ei pitäisi olla näin ylhäällä.
Pitkin yläjuoksun vastarantaa näkyy katkaistuja puuntynkiä. Talttahampaat jyrsivät 4 senttiä kanttiinsa olevia lastuja puista, jotka ne kaatavat virran päälle ajautumaan kohti patoa.
– Sillä kestää kymmenen-viisitoista minuuttia, että se saa tuollaisen puun nurin, Särkinen kertoo.
Yksi puu on jäänyt konkeloksi. Siinä on mahtanut ahkeraa pikku metsuria potuttaa.
Kuusamolainen Matti Veteläinen viljelee timoteitä rehuksi padon lähettyvillä. Padon vaikutukset pistävät pohtimaan.
– Jos ojissa viljelyksissä vedenpinta alkaa nousemaan, niin se menee kovin pehmeäksi. Jää nähtäväksi vaikuttaako se meille asti.
Veteläisen puolesta pato saa olla paikallaan, jos siitä ei koidu haittaa.
– Tietenkin jos siitä alkaa haittaa olla, niin sitten toivoisi että se (majava) häipyisi siitä pois.
Jos pato purettaisiin tai rikottaisiin, on se merkittävä turvallisuusriski majavalle. Vesi laskisi ja jättäisi suuaukon näkyville, jolloin esimerkiksi petoeläimet pääsisivät sisään.– Useinhan ne yrittävät tilkitä patoa ja tehdä uuden tai saattavat hylätä pesän ja siirtyä muualle.
Kauhala tietää tapauksia, missä maanomistaja on purkanut padon ja majava on rakentanut uuden – ja tämä sykli on jatkunut jonkin aikaa.
– Se on ollut sellaista kamppailua, Kauhala naurahtaa.
Pohjois-Pohjanmaalla padon saa maanomistajan luvalla purkaa ajanjaksolla 15.6. – 30.9. Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa, Suomen riistakeskus kertoo.
Majavaa on metsästetty tuhojen ehkäisemiseksi, mutta myös maukkaan lihan ja turkin takia. Entisaikaan sen anaalirauhasista saatiin haustetta, voimakashajuista eritettä, jota käytettiin lääketieteellisiin tarkoituksiin.
Kanadanmajavan metsästys vaatii maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvan. Euroopanmajavan jahti taas vaatii Suomen riistakeskuksen pyyntiluvan.
Metsästyskausi kestää elokuun loppupuolelta huhtikuun loppuun.
Majava on hyödyllinen monin tavoin luonnon monimuotoisuudelle, minkä pieneneminen on maailmanlaajuisesti suuri riski, Kauhala toteaa.
– Padon tekemät altaat ovat erittäin hyviä paikkoja sorsalinnuille, vesihyönteisille, kaloille ja vesilinnuille.
– Isossa mittakaavassa sitä pitää pitää hyödyllisenä eläimenä ja monet tykkäävät siitä hyvin paljon. Se on sellainen mielenkiintoinen ja hauska seurata.
Lähinnä öisin liikkuvaa majavaa Särkinen ei enää tälle syksylle usko näkevänsä.
Särkinen ei itse viljele maata tulva-alueella, mutta hän ymmärtää tulvan aiheuttamat riskit ja huolet. Majavan ja padon kohtalo mietityttää häntä.
– Ei tuota hennoisi tappaakaan, sillä ei kaikkia metsän eläimiä pidä tappaa. Kaksipiippuinen juttu.
Majava-tietoutta
Voi elää 30-vuotiaaksi
Paino jopa 30 kiloa
Tunnusmerkkinä iso lättähäntä
Elää vedessä tai sen välittömässä läheisyydessä
On yksiavioinen
Syö kasviksia
Tunnettu mestarillisista rakennustaidoistaan
Ei luontaisia vihollisia Suomessa
