Montako kaivosta on Suomessa? Kaivannaisteollisuus ry:n muutaman vuoden takaisen tilaston mukaan 47. Eipä uskoisi, kun uutisia seuraa. Otsikoita on näkyvästi hallinnut Sotkamon Talvivaara, ja sen moninaiset ongelmat.
Sen lisäksi mieleen nousee lähinnä Kittilän Suurkuusikon kultakaivos, josta kantautuneet uutiset ovat olleet ainakin pääosin myönteisiä. Kaivos ja Levin matkailu ovat pystyneet elämään sopuisasti rinnakkain. Kittilän väkiluku on kasvanut tasaisesti viime vuodet.
Käylän Korpihovilla järjestettiin viikonloppuna tilaisuus Käylän Juomasuon kultakaivoshankkeesta. Alustajana tilaisuudessa toimi Rovaniemellä asuva, kuusamolaissyntyinen Mika Flöjt. Hän on viime vuodet käynyt ankaraa kampanjaa Juomasuon hanketta vastaan ja noussut kaivoksen vastustajien keulakuvaksi.
Korvaan särähti hänen väitteensä, ettei valmisteilla olevaan ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) voi luottaa. Mistä sen voi etukäteen tietää? Vallalla olevan käsityksen mukaan tutkimukset kannattaa lukea ennen kuin niitä lähtee arvioimaan.
YVA-selvityksen laatimiseen osallistuu tehtävänannon saaneen asiantuntijayrityksen lisäksi laaja joukko paikallisia ihmisiä eri aloilta. Uskon, että heillä on vakaa tahto tuoda hanke päivänvaloon hyvine ja huonoine puolineen.
YVA:lta on lupa odottaa paljon, ja siihen on voitava kohtuudella luottaa. Muuten keskustelussa ajaudutaan hedelmättömään juupas-eipäs -väittelyyn.
Paljon otsikoissa ollut Talvivaaran kaivos on erittäin huono vertailukohta Juomasuon hankkeelle. Talvivaara on jättiläinen lajissaan, ennen näkemätön maassamme. Sen kaivosalue on 20 kertaa suurempi kuin mitä Juomasuolle on kaavailtu.
Talvivaara on valtava, 60 neliökilometrin laajuinen avolouhos. Juomasuolla louhinta tapahtuisi maan sisällä, ja kaikki kaivostoiminnot pystytään sijoittamaan kolmen neliökilometrin alueelle. Tästä pinta-alasta hukkakiven läjitys vie suurimman osan.
Talvivaara on ollut ainutlaatuisuutensa takia kova pala myös YVA:n laatijoille. Kyseessä ei ole missään suhteessa normaali kaivoshanke Suomessa.
Juomasuon YVA:n on määrä valmistua ennen syksyn kunnallisvaaleja. Juomasuon kultakaivoksen kohtalo on lopulta uuden valtuuston käsissä, sillä kultamalmin sisältämä uraani antaa valtuustolle mahdollisuuden torpata hanke. Uraani lienee hankkeen suurin kysymysmerkki.
Ennen päätöstä käydään toivottavasti kohtuullisen maltillinen keskustelu YVA:n antamien tietojen pohjalta. Salaliittoteoreetikot pysykööt koloissaan.
Kaivos tulee vain, jos kuusamolaiset niin haluavat. Hyvä niin.
Petri Karjalainen