Alakerta | Mikko Häme / mikko.hame@koillissanomat.fi
Monet arviolta yli viisikymppiset pojat ja tytöt katselevat kevään merkkejä yhä edelleen sillä silmällä, että millainen marjavuosihan se on tulossa. Sitä arvuutellaan huoltoaseman baareja myöten. Nuoremmat eivät asiasta juuri enää välitä – tulee niitä tai ei, sama se. Kukapa sitä viitsii lähteä soille tai metsiin rämpimään sääskien ja mäkäräisten kiusattavaksi.
Kevään merkit näyttävät tällä hetkellä siltä, että mustikan ja hillan kukkia on jälleen paljon. On myös sääskiä ja kaikenlaisia pölyttäjiä niin valtavasti, ettei moneen vuoteen. Sääsket puskevat asuintaloihinkin joka raosta. Tämän mukaan marjoja pitäisi tulla runsaasti.
Mutta miten on? Vaikka marjankukkia on kuinka paljon tahansa, siitä ei voi vielä sanoa yhtään mitään varmaa tulevasta sadosta. Monen monta kertaa toiveet hyvästä sadosta perustuen huippukukintoihin ovat valuneet tyhjiin. Ei tule niin marjan marjaa. Ei esimerkiksi viime kesänä.
Virallisia ennusteita tehdään metsämarjasadoista, muun muassa Metsäntutkimuslaitos. Mutta ei ole uskominen ainakaan Koillismaan ylängöillä laitoksen ennusteisiin. Valtakunnalliset eivätkä laajemmat alueellisetkaan ennusteet pidä kutiaan. Tämä on nähty monta kertaa.
Marjoja vuosikymmeniä ostanut ja asioita tutkinut kuusamolainen Martti Palosaari on muun muassa todennut, että Kuusamossa eletään paljon arktisemmissa aloissa kuin vaikkapa pohjoisempina sijaitsevissa Sodankylässä tai Kittilässä. Kuusamo on niin korkealla merenpinnasta, että täällä olosuhteet ovat paljon ankarammat kuin alempana pohjoisessa.
Tämä pitää varmasti paikkansa. Sitä on monena kesänä havainnut, että halla tai jopa pakkanen on käynyt pahimpaan aikaan, kun hillat ovat juuri kypsyneet. Ei sellaisia marjoja ole voinut edes myyntiin poimia, saati sitten itselleen. Ja jos ei halla pane, niin tulee sateita tai myrskyjä, on liian vähän pölyttäjiä tai liian kuivaa. Syitä löytyy kuten saaliitta jääneellä kalastajalla.
Silti toivossa on hyvä elää tänäkin kesänä.
Mikko Häme