Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, strateginen suunnittelu ja hankkeet, projektit, vyöryivät alueellisen kehittämisen keskiöön. Nykyään aluekehitystä ohjataan strategioilla ja toteutetaan käytännössä hankkeilla. Hankkeet ovat luonteeltaan ainutlaatuisia, kestoltaan rajallisia ja niillä on suunnitelma, jossa esitetään tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit, budjetti ja rahoitus.
Koillismaalla ja Kuusamossa on toteutettu lukuisia Euroopan unionin osarahoitteisia hankkeita. Keskeinen hankehallinnoija ja -toteuttaja on Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Naturpoliksen 2000-luvun alkupuolelta hallinnoimien hankkeiden loppuraportit löytyvät yhtiön nettisivuilta. On korostettava, että Naturpolis on ollut mukana myös monissa muissa hankkeissa joko osatoteuttajana tai -rahoittajana, joten nettisivuilla oleva listaus ei ole koko totuus yhtiön hankemaailmasta.
Naturpoliksen hallinnoimista hankkeista huomattava määrä on kohdistunut matkailuun. Toisaalta pelkkä hankemäärä ei kerro mitään esimerkiksi hankkeiden budjeteista. Matkailuhankkeilla tarkoitetaan tässä yhteydessä myös sellaisia hankkeita, joilla on matkailukytkentä. Kun matkailuhankkeita tarkastellaan pintapuolisesti sisällönanalyysillä, suurin osa niistä voidaan sijoittaa neljän teeman alle. Kaikkia teemoja läpileikkaava ajatus on kansainvälistyminen. On syytä painottaa, että (matkailun) kansainvälistyminen on luonteeltaan prosessi, ei projekti.
Matkailun kansainvälistyminen/kansainvälinen matkailumarkkinointi. Hankkeet ovat tähdänneet kansainvälisen matkailun kasvuun, kansainväliseen matkailumarkkinointiin ja matkailuviennin edistämiseen. Tämä on luonnollista, sillä eri aluetasoilla korostetaan tänä päivänä matkailun kansainvälistymistä. Kansainvälinen matkailu on aluetalouden näkökulmasta palveluvientiä.
Kansainväliset lentoyhteydet. Erityisesti viime aikoina on ollut kansainvälisten lentoyhteyksien avaamiseen liittyviä hankkeita. Hankkeet ovat tähdänneet osaltaan matkailun kansainvälistymiseen. Saavutettavuus, lentoyhteydet mukaan lukien, onkin keskeisessä roolissa kansainvälisen matkailun edistämisessä.
Matkailu ja (lähi)ruoka/luonnontuoteala. Matkailun ja elintarvike-/luonnontuotealan kytkennät ovat olleet runsaasti esillä. Hankkeet ovat tähdänneet paikallisten raaka-aineiden ja jalosteiden hyödyntämiseen matkailijoiden tarpeet huomioon ottaen. Lähiruoka ja luonnontuoteala korostavat myös paikallisuutta ja myötäilevät siten kestävän kehityksen periaatteita.
Matkailustrategiat/master planit/selvitykset. Matkailun suunnittelun ja kehittämisen tueksi sekä roolin vahvistamiseksi aluekehityksen välineenä on tuotettu strategioita, suunnitelmia ja selvityksiä. Hankkeet ovat tähdänneet matkailuelinkeinon systemaattiseen kehittämiseen ja tiedon lisäämiseen. Matkailua areaalisena elinkeinona onkin syytä edistää pitkäjänteisesti ja tietopohjaisesti.
Esitetty pintaraapaisu antaa karkean yleiskuvan Natupoliksen hallinnoimien matkailuhankkeiden painopisteistä. Kun tarkastellaan Koillismaan ja Kuusamon matkailu- ja elinkeinopoliittisia strategioita ja suunnitelmia, hankkeet ovat toteuttaneet valittuja linjauksia. Tämä onkin luonnollista, sillä muuten hankkeet eivät olisi saaneet alueelta omarahoitusta. Suunnittelu ja käytäntö näyttävät siis tukevan toisiaan.