Kuvanveistäjä Mauno Juvonen suunnitteli Kuusamon karhu -nimisen pienoisveistoksen 1955. Kuusamon kansakoulun piirustuksen opettajana toiminut Juvonen asui muutaman vuoden Kuusamossa ja tunsi päätoimittaja Reino Rinteen.
Rinne näki karhuaiheisen veistoksen Juvosen työhuoneella ja pian noin 15 senttiä korkeita kipsiveistoksia myytiin Koillissanomien kirjakaupassa matkamuistona nimellä Kuusamon karhu. Reino Rinne ehdotti Juvosesta kirjoittamassaan artikkelissa huhtikuussa 1955, että kyseisestä pienoisveistoksesta tehtäisiin karhupatsas Kuusamoon.
Tuolloin Juvoselta oli jo tilattu Kuusamon sankaripatsas. Sotilas lumipuvussa valmistui 1959. Kuusamossa olleessaan hän teki muotokuvan muun muassa taiteilija Lahja Koivusesta. Rintakuva on Lahja Koivusen muistohuoneessa Porkkatörmän näyttelytilassa.
Vuonna 1991 Kuusamon kulttuuritoimi etsi lehti-ilmoituksella päivänvaloon yhden Kuusamon karhu -kipsiveistoksen ja siitä otettiin pronssivalu. Tiettävästi valuja otettiin vain yksi ja kipsiveistos palautettiin omistajalle. Pronssinen Kuusamon karhu on siitä asti ollut esillä Porkkatörmän näyttelytilassa. Pienveistos on sympaattinen pyöreäselkäinen kävelevä karhu.
Kun Kuusamossa ehdotettiin Karhujuhlien 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi karhupatsaan suunnittelukilpailun järjestämistä vuonna 1998, silloinen kulttuurijohtaja Eero Lindvall ehdotti Koillissanomissa julkaistussa haastattelussa, että patsas tehtäisiin Juvosen Kuusamon karhusta. Aikaa ja varsinkaan rahaa suunnittelukilpailun järjestämiseen ei ollut. Lindvall ehdotti, että karhupatsasta voitaisiin rahoittaa keräyksellä niin kuin oli tehty Evakko-muistomerkinkin kohdalla. Arvio oli, että karhupatsaan toteuttamiseen tarvittaisiin rahaa 200 000 markkaa.
Karhupatsashankkeelle ei ollut sijaa kunnan suunnitelmissa. Kenttärata -muistomerkkiin oli varannut rahaa 220 000 markkaa. Muistomerkki ei toteutunut.
Mauno Juvosen Kuusamon karhu -veistosta ei tunneta yleisesti. Sen sijaan Tampereelle vuonna 1956 valmistunut Juvosen graniittinen Karhu -patsas tunnetaan kyllä hyvin. Karhu istuu Tarkonpuiston leikkipuistossa lähellä Kalevankankaan hautausmaata. Karhupatsas laitettiin istumaan nurmikolle ilman jalustaa, jotta lapset voisivat leikkiä karhupatsaan äärellä. Juvonen suunnitteli muistopatsaan Leikkivä lapsi Kangasalan lastenkodin tulipalon uhreille vuonna 1956.
Mauno Juvonen teki elämäntyönsä rehtorina Kangasalla, mutta oli myös merkittävä kuvanveistäjänä. Hän kuoli vuonna 2010.
Kuusamossa asuva Markku Kemppi kiinnostui vanhasta uutiskuvasta ja veistoksesta, jota ei tunneta Juvosen lähipiirissäkään. Juvonen oli Kempin opettaja ja myöhemmin läheinen ystävä. Kemppi on iloinen kuullessaan, että pronssivalu Kuusamon karhusta on tallessa.
– Ehkä sitä jonakin päivänä pyydetään lainaksi Juvosen Manun muistonäyttelyyn.
Luonteva paikka Juvosen teosten esille tuomiseen on Kangasala-talon Kimmo Pyykkö -taidemuseo.
– Olisi kiinnostavaa tietää, jos jostakin kaapin perältä löytyy kipsiveistos Kuusamon karhusta. Ehkä jossakin yhteydessä ja käyttöä varten Kuusamon karhusta voitaisiin ottaa pronssivaluja. Kuusamohan on karhupitäjä, sanoo Kemppi.
Pienveistos lempeästi askeltavasta metsän kuninkaasta sopisi vaikka korkeimmaksi kunnianosoitukseksi minkä Kuusamolta voi saada.