Sallittakoon tämä murteellinen ilmaus, onhan meillä Kuusamossa myös ”Meijän Nortikki”. Virallisestihan otsikkoon pitää lisätä possessiivisuffiksi, eli omistusliite ja korjata se muotoon: Meidän lukiomme.
Meidän 60-vuotias lukiomme vietti juhlia reilu viikko sitten. Oli hienoa, että niin monet entiset opettajat ja oppilaat olivat saapuneet juhlaan ja muistot elivät. Toivottavasti ette loukkaannu, jos kerron maalaispojan kokemukset Kuusamon lukiosta vuosien varrelta.
Kaikki alkoi toukokuussa 1959. Koillissanomat kertoi Martti Kallungista, joka kirjoitti yksityisoppilaana lukion ensimmäisten ylioppilaiden joukossa. Tämä kannusti opiskelemaan.
Maalaispojalla oli takanaan seitsemän luokkaa supistettua kansakoulua ja kuusi viikkoa jatkokoulua. Kallungin esimerkki kannusti poikkeukselliselle opintielle. Keskikoulun aineita Kansanvalistusseuran kirjeopistossa, sen jälkeen keskikoulun tenttiminen yksityisoppilaana Nilolla vuosina 1973-1976.
Rehtori Kaarlo Leinonen kannusti ilmoittautumaan Kuusamon lukioon yksityisoppilaaksi syksyllä 1976. Alkoi kolmen vuoden urakka, joka huipentui ylioppilaskirjoituksiin vuonna 1979.
Käytännössä opiskelu tapahtui sillä tavalla, että maalaispoika osti lukion kirjat ja sopi tenteistä asianomaisen opettajan kanssa. Työpaikka oli naapurissa Koillissanomien toimituksessa. Opiskelu sujui täysin työn ohessa.
Syvä kiitollisuus nousee lukion hienoa opettajakuntaa kohtaan. Tentit vastaanottivat opettajat: englanti Kaarlo Leinonen, ruotsi Heino Leinonen, saksa Seija Ahava, äidinkieli Aatos Mustonen, matematiikka Pentti Mannermaa, kemia Auvo Tiirikainen, historia ja yhteiskuntaoppi Seppo Ervasti, uskonto Impi Riekki, psykologia Kyösti Hämäläinen, terveystieto Erkki Homanen, sekä biologia ja maantiede Pirkko Kaihlanen.
Myös lukion Hanski-talkkari ja muut työntekijät kannustivat aikuisopiskelijaa.
Maalaispojan vaimo toimi lukion johtokunnan puheenjohtajana. Vakanssi siirtyi uudelle ylioppilaalle vuosiksi 1980-1992. Tänä aikana hän toimi myös lukion stipendirahaston puheenjohtajana. Tämä rahasto perustettiin aikoinaan lukion perustamisen puuhamiehen nimismies Eero Ehon muuttaessa Kuusamosta Ouluun. Sitä täydennettiin mm. lehtori Heino Leinosen muistorahaston sekä kunnan tuen avulla. Rahaston jakama tuki on ollut merkittävä kuusamolaisille nuorille jatko-opinnoissa.
Kuusamon lukiosta on valmistunut tuhansittain kuusamolaisia nuoria. Monille heistä avautunut jatko-opiskelupaikka on merkinnyt muuttamista pois Kuusamosta. Vain harvat ovat voineet palata tänne takaisin ja hyödyntää näin oppejaan oman paikkakunnan hyväksi. Erittäin merkittävää on kuitenkin myönteisen opiskeluilmapiirin luominen, mistä lukion hyvälle ja ammattitaitoiselle opettajakunnalle lankeaa nöyrä kiitos.
Kuusamon lukion perustajat tekivät pioneerityötä. Sodan jälkeen perustetun keskikoulun oppilaat joutuivat aluksi etsimään jatko-opiskelupaikkaa Kuusamon ulkopuolelta. Lukio omalla paikkakunnalla nosti lukio-opiskelijoiden määrää. Parhaimmillaan jopa yli puolet keskiasteen opiskelijoista jatkoi lukiossa, nyt määrä on ollut hienoisessa laskussa.
Kuusamon lukio ehti toimia muutaman vuoden myös kahdeksanluokkaisena yhteiskouluna, ennen kuin peruskoulu-uudistus muutti systeemit. Yhteiskoulu mahdollisti pääsyn oppikouluun niille opiskelijoille, jotka eivät sopineet kunnalliseen keskikouluun.
”Gaudeamus igitur” kajahti komeasti lukion juhlassa. Työ kuusamolaisten sivistysahjona jatkuu.