Hieman ontuu pääkirjoittajan punkkilogiikka. Päättely on väärä, sillä todisteluketju on virheellinen. Ei koiraa pidä syyllistää. Olettaako kirjoittaja punkkien tulleen metsään taivaasta? Punkit ovat metsään tulleet jostakin. Pahimmat punkkien levittäjät ovat Etelä-Suomessa peurat yms. poronsukuiset. Etelässähän ei poroja ole – onneksi. Miksei Lapissa ole löydetty poroista punkkeja? Ei ole vielä ehtinyt sinne saakka punkki kunnolla levitä ja lisäksi Lapissa porot laiduntavat tuntureissa kesäaikaan. Mutta miten on Kuusamossa? Porot elävät pusikoissa ja pelloilla, joista nimenomaan varoitetaan punkkien pesäpaikkoina. Kyllä punkki on tullut elääkseen Kuusamossa siinä kuin villisiat yms. uudistulokkaat.
Televisiossa uutisissa keskusteltiin keskiviikkona siitä, voivatko vanhemmat käyttää alkoholia lasten nähden. Kun minä olin lapsi, katsoin kun aikuiset naukkailivat iloisina alkoholia. Sanoin silloin kirkkaalla lapsenäänellä, että kun minä tulen aikaiseksi, niin minäkin otan tuota ainetta, kun siitä tulee noin hyvälle tuulelle. Niin minä sitten teinkin, parikymmentä vuotta tuli käytettyä. Mutta sehän menikin monesti niin, että jos joi illalla hilpeänä kaljaa, niin aamulla oli kalpeana hiljaa. Nyt olen ollut 50 vuotta raittiina. Onhan se alkoholi oikeastaan ihan tarpeeton aine.
Kitkan nimi ”perkausjäte... Hoh,huijaa...no ei tainnut olla. 1300-luvulla pohjoiset saamelaisalueet olivat Ruotsin ja Venäjän yhteisverotuksen alla. Jo tämän aikakauden lähteet kertovat puhuttavan Kilko-Ozero -nimisestä järvestä ja sen rannalla olevasta Kitkozerskaja-nimisestä Lapinkylästä. Onhan viereinen Kilkilösalmikin hyvin lähellä tätä nimiyhteyttä. Se tarkoittaa myöskin saamen yhteytenä peuran/poron merkkausta ja yhteisön keruuta yhteen. Elinkeino elää vahvana tänäkin päivänä tuolla alueella muodostaen jatkumon jääkaudesta alkaen. T. Tero Kokko