"Meistä on kovaa vauhtia tulossa hel­men­har­maa yh­teis­kun­ta" – Mi­nis­te­ri Annika Saa­rik­ko latasi faktat pöytään ja peräsi lap­si­stra­te­giaa hal­li­tuk­sen lis­tal­le

Suomella ei ole varaa syrjäytyneisiin. Työmarkkinoiden epävarmuus on alenevien syntyvyyslukujen takana. Vuonna 2050 Suomessa on jo 27,3 prosenttia väestöstä.

Eduskuntavaalit
Perheen ja työn yhdistäminen ei ole aina helppopa. Kuva Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon Koillismaan kierrokselta Pudasjärveltä.
Perheen ja työn yhdistäminen ei ole aina helppopa. Kuva Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon Koillismaan kierrokselta Pudasjärveltä.
Kuva: Toivo Kiminki

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon Koillismaan vaalikierros huipentui sunnuntaina Kuusamoon, missä salillinen kuulijoita istui lähes henkeä pidätellen, kun ministeri latasi faktoja pöytään poliitikolle harvinaisen selkein sanoin.

– Lapsia syntyy Suomeen liian vähän. Vuonna 1948 syntyi maahamme 108 000 lasta, kun vastaava luku 70 vuotta myöhemmin eli viime vuonna oli 48 000. Ilman pohjoisen suurperheitä ja etelän maahanmuuttajia väestökehityksemme olisi surkea.

Saarikko korosti, että tässä tilanteessa meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa päästää yhtään ihmistä syrjäytymisen tielle.

Yksi syy vähäiseen syntyvyyteen on Saarikon mielestä naisten heikko työllisyystilanne sekä työn ja perheen yhdistäminen.

– Häpeän, että julkishallinnossa on niin paljon määräaikaisia työsuhteita.

Saarikon mukaan lapsistrategia on asettava seuraavan hallituksen kärkilistalle. Tämä hallitus on myöntänyt 25 miljoonaa euron lisämäärärahan kunnalliseen kotiapuun.

– Ovatkohan kunnat käyttäneet rahan tähän tarkoitukseen? hän kysyi.

Myös isän hoitovastuuta Saarikko olisi valmis lisäämään yhteiskunnan toimenpitein.

Saarikko puolusti hallituksen tekemisiä vakuuttavasti.

– Tämän hallituskauden aikana 100 000 ihmistä on saanut työpaikan ja valtion velka on pysäytetty.

Perhe- ja peruspalveluministeri myönsi, että kovaa hintaakin tästä on jouduttu maksamaan, ja hänen mielestään pääministeri Juha Sipilän arvo tullaan tunnustamaan vasta historian kirjoissa.

– Tuliko meistä porukka, joka unohti kaikista köyhimmät? meiltä kysytään.

Lapsilisistä on ollut paljon purnausta mediassa. Saarikon mukaan lapsilisät laskivat kuitenkin keskimäärän 0,85 senttiä kuukaudessa samanaikaisesti, kun yksinhuoltajien lapsilisiä korotettiin.

– Ja kaikkein köyhimmät perheet ja heikoimmassa asemassa olevat saavat tänä vuonna sata euroa enemmän tilille.

Väestö vanhenee ja se palveluiden tarjoajien on otettava huomioon. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on 25,6 prosenttia ja vuonna 2050 jo 27,3 prosenttia väestöstä.

– Meistä on kovaa vauhtia tulossa helmenharmaa yhteiskunta. Vanhuksia hoidetaan entistä enemmän kotona, eivätkä 85-vuotiaat omaishoitajat ole harvinaisia.

Hän kertoo vierailleensa monissa ikäihmisten hoivakodeissa, joissa on menestyksellisesti kehitetty yhteisöllisyyttä.

Saarikko myöntää jo itsekin kyllästyneensä neljän kirjaimen sanaan sote. Hänen mukaansa paluuta menneeseen ei kuitenkaan ole, sillä lääketiede kehittyy huimaa vauhtia ja esimerkiksi kuntoutus on siirtynyt laitoksista koteihin. Monet laitokset ovat rakennuksena tulleet elinkaarensa päähän ja meillä on käynnissä miljardien eurojen investoinnit.

– Sotea on nyt hinkattu yli kymmenen vuotta ja parhaillaan se on perustuslakivaliokunnan syynissä. Sieltä se tulee vielä sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ja toivon mukaan vielä tämän eduskunnan aikana suureen saliin.

Aikataulun on vähintäänkin haastava, sillä maaliskuun puolivälissä alkaa eduskunnassa vaaliloma, joten päivääkään ei ole hukattavana.

Hän toivoo, että jokainen nykyisistä kansanedustajista joutuisi ottamaan kansaa sotesta ja Saarikolla on vahva tunne, että suuressa salissa enemmistö voittaa ja sote tulee voimaan.

– Mikäli näin käy, maakuntavaalit voitaisiin pitää vielä tulevana syksynä. Jos ei, niin uudistus lykkääntyy ainakin kahdella vuodella.

Saarikko kehui Kuusamon mallia, jossa erikoislääkärit tulevat ihmisten luo eikä päinvastoin. Jatkossa maakuntavaltuusto tulee päättämään, mitä ja missä tehdään minkälaisia toimenpiteitä.

Nykyistä keskustelua terveydenhuollon yksityistämisestä Saarikko pitää yliampuvana. Tälläkin hetkellä monet kunnat ovat ulkoistaneet terveydenhoitonsa, kaikesta työterveyshoidosta puolet on yksityisten hallussa ja Oulun kaupungissa 80 prosenttia sosiaalipalveluista ostetaan yksityiseltä sektorilta.

– Yksityinen on jo täällä.

Vaikka Saarikko on kotoisin Varsinais-Suomesta, hän osasi ottaa kuusamolaisen yleisönsä.

– Keskustapuolue on ainoa puolue, joka ottaa tosissaan pohjoisen ja itäisen Suomen asioiden hoidon. Esimerkiksi dieselin käytön vähentämisestä hän kommentoi niin, että helppo sitä on ratikkareitin varrelta huudella.