Muut saivat olla kesätöissä vanhempiensa yrityksessä, mutta minä en. Kyllä otti 15-vuotiasta päähän. Olisi ollut niin helppo jäädä roikkumaan huoltoaseman tutuille kulmille tuulilaseja pesemään, mutta ei - pakottivat vieraalle töihin. Hyvä niin.
Enhän mä edes tykkää lapsista, mutisin ja hankkiuduin teinitytön vastahakoisuudella töihin leikkikentälle. Ostin raitapaidan ja huomasin tykkääväni ensimmäisestä kesätyöstäni muulloinkin kuin palkkapäivänä.
Yhden kesän siivosin ja palvelin mökkikylän respassa ja opin, että asiakas on aina oikeassa. Yhden kesän olin apulaisena plastiikkakirurgisella osastolla ja opin paljon inhimillisestä kärsimyksestä. Tehtäviini kuuli muun muassa mehun ja lukemisen vieminen potilaille ja jutteleminen. Aika vastuullinen tehtävä 17-vuotiaalle.
Kolmessa kesässä olin jo nähnyt sellaisia osia elämästä ja työelämästä, joista minulla ei olisi ollut hajuakaan, jos olisin jäänyt pyörimään isän ja äidin jalkoihin tutulle huoltikselle. Se, mitä haluaisin isona tehdä, oli edelleen epäselvää, mutta asenne työelämään oli hyvää vauhtia kehittymässä.
Työelämä on parhaimmillaan rikas osa elämää. Työn kuuluu olla mielenkiintoista, työssä pitää voida oppia uutta ja kehittyä ja hyvin tehdystä työstä saa enemmänkin kuin rahapalkan.
Kesätöihin hankkiutuminen on oikeasti paras tapa tutustua työelämään ja harjoitella nimenomaan työelämässä olemista.
Ammatinvalinta on tavallaan asia erikseen. Vaikka olisi alallaan miten ammattilainen, asenne on se, joka lopulta ratkaisee.
Ainakaan ei kannata jättää väliin yhtään kesätyötä sillä perusteella, ettei koskaan tule olemaan sen alan hommissa. Ei tullut minustakaan hoitoalan ihmistä ei, mutta hyvä kuuntelija tuli. Eikä tullut asiakaspalvelun ammattilaista, joillekin kun ei ole luontaista toteuttaa sitä ”asiakas on aina oikeassa” -ohjetta, mutta hyvä kysymysten esittäjä tuli.
Työn hankkiminen, töihin hankkiutuminen joka aamu, palkkapäivät, ruokailustaan huolehtiminen, vapaapäivät ja varsinkin vastuun ottaminen oman työnsä tekemisestä ovat niitä juttuja, joiden kokemiseen pitäisi nuorena olla palava halu. Sitä ei tietenkään 15-vuotiaana ole, niin että hyvä, jos joku vähän pakottaa.
Riina Puurunen