Mainos

Me­ri-Top­pi­lan puisto sai oman tai­de­teok­sen – Pesäkkö on veikeä veis­tos­ko­ko­nai­suus kai­nuu­lai­sis­ta ai­nek­sis­ta

Meri-Toppilan keskusleikkipuisto sai kesän alussa oman taideteoksensa kuvataiteilija Riikka Keräsen Pesäkkö-teoksen valmistuttua. Luonnonmukaisista materiaaleista kuten savesta, hiekasta, oljesta, hevosen lannasta ja luonnon pigmenteistä toteutettu Pesäkkö on neliosainen veistoskokonaisuus.

Riikka Keränen muotoilemassa Pesäkkö-teostaan valmistamastaan saven, hiekan ja oljen seoksesta.
Riikka Keränen muotoilemassa Pesäkkö-teostaan valmistamastaan saven, hiekan ja oljen seoksesta.
Kuva: Joonas Jokipera

Nurmikon ympäröimällä kummulla sijaitsevan teoksen pyöreät ja kaarevat muodot asettuvat maisemaan kuin luonnostaan.

Kainuun Ristijärvellä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija Riikka Keränen rakensi Pesäkkö-teoksensa alkuaihiot työhuoneellaan. Tämän jälkeen hän jatkoi työstämistä teospaikalla eli Meri-Toppilan keskusleikkipuiston Paalikadun puoleisella laidalla.

Muutaman alkukesäisen viikon aikana ontot lieriöt saivat lisää massaa ympärilleen ja lopuksi vielä pintarappauksen. Teoksen muodoissa on viitteitä kasveista, sienistä, kivistä ja eläinten arkkitehtuurista.

”Fanitan eläinten tapaa rakentaa”, Keränen kertoo.

Teoksessaan käyttämänsä maalit Riikka Keränen on valmistanut Kainuun kaoliinin (saven) ja pellavaöljyn seoksesta.
Teoksessaan käyttämänsä maalit Riikka Keränen on valmistanut Kainuun kaoliinin (saven) ja pellavaöljyn seoksesta.
Kuva: Joonas Jokipera

Kainuun kaoliini on teoksen tärkeä ainesosa

Teoksen keskeinen rakennusaine on savesta, hiekasta ja oljesta tehty massa, jonka materiaalit Keränen on kerännyt omasta lähiympäristöstään. Olkea ja hiekkaa löytyy Keräsen suvun maatilan varastosta ja savena on käytetty kainuulaista villisavea, Kainuun kaoliinia.

Savi teosta varten on nostettu Paltamon Mieslahdesta ja Puolangalta. Teoksen pintakäsittelyssä käytetyt punertava ja kellertävä maali ovat nekin kaoliinin ja pellavaöljyn seosta.

"Materiaaliensa puolesta Pesäkkö on todellista lähitaidetta."

Pesäkön kaikki neljä osaa ovat ontelomaisia ja niissä on erikokoisia aukkoja. Suurempien aukkojen kautta on mahdollista nähdä veistososien sisuksiin, joissa myös oljenkorret ovat selvästi näkyvillä.

Pienempien aukkojen voi kuvitella liittyvän veistosten omiin elintoimintoihin. Ehkäpä joihinkin Pesäkön suojaisiin osiin ilmestyy ajan myötä myös asukkaita, esimerkiksi hyönteisiä.

Kuvataiteilija Riikka Keränen Pesäkkö-teoksensa keskellä.
Kuvataiteilija Riikka Keränen Pesäkkö-teoksensa keskellä.
Kuva: Joonas Jokipera

Huolenpito ja muutos ovat osa teosta

”Kaareva rakenne on kestävä ja tukee itse itseään”, Keränen toteaa pohtiessaan teoksensa kestävyyttä vuodenaikojen vaihtelussa.

Orgaanisista ja huokoisista materiaaleista rakentuvana teos on kuitenkin altis luonnonilmiöiden vaikutuksille. Niinpä teoksella on huoltosuunnitelma: teosta huolletaan kerran vuodessa aina keväisin vuoteen 2030 saakka, minkä jälkeen se saa kehittyä ja maatua omaan tahtiinsa.

Suunnitelmaan kuuluu, että keväisin Keränen uusii teoksen pintarappauksen, paikkaa mahdolliset vauriot ja lisää uutta väriä.

Yksi Pesäkön osista ilta-auringossa.
Yksi Pesäkön osista ilta-auringossa.
Kuva: Leena Kangas

Vuosien mittaan teos muuntuu ja kasvaa kuin mikä tahansa orgaaninen rakennelma, kuten vaikkapa muurahaispesä. Pesäkkö-teos mahdollistaa taiteilijalle monivuotisen havainnoinnin luonnonmateriaalien kestävyydestä julkisessa teoksessa.

"Teoksen prosessi on minulle myös tutkimuslaboratorio."

Työskentelyssään Keränen tarkastelee ihmisen ja muiden eliöiden suhdetta aikaan sekä ympäröivään maailmaan ja sen ilmiöihin. Pesäkössä tähän suhteeseen liittyy olennaisesti myös huolenpito.

Valmistuttuaankaan teos ei ole kokonaan pois taiteilijan käsistä, vaan yhteinen matka jatkuu.

Oulun Taiteilijaseuran tuottamaan ARToulu-taidealueeseen kuuluva teos lahjoitetaan Oulun kaupungin kokoelmaan.

Fakta

ARToulu-taidealue

  • ARToulu-taidealue koostuu paikkasidonnaisista taideteoksista ja performanssien ohjelmistosta, jotka muuttavat kaupunkitilan kiehtovaksi ja yllätykselliseksi.
  • Uusia julkisia teoksia tulee Tuiran, Keskustan, Toppilan, Hietasaaren ja Pikisaaren kaupunginosiin.
  • Taidealueella toteutetaan lisäksi yhdeksän performanssiteoksen sarja.
  • Kesällä 2026 taidealueella järjestetään avoimia kierroksia, opastuksia ja työpajoja.
  • ARToulu-taidealueen tuottaa Oulun Taiteilijaseura -63 ry ja se on osa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa.

Tutustu lisää: artoulu.fi

Luitko jo?

Lue lisää maksuttomia Oulu2026-median sisältöjä!

Esimerkiksi:

Ehditkö nähdä pyö­ri­vät ve­si­myl­lyt Plaa­nao­jas­sa? Yh­tei­sö­teos kan­nus­taa kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta lä­hi­ve­sien hy­vin­voin­tiin

Oulun Toppilansalmeen rakentui puutarha, jossa voi kehittää valokuvan kasvin lehteen – Tutustu Dominik Fleischmannin installaatioon

Vä­läh­dyk­siä-tai­de­näyt­te­ly tuo seit­se­män tai­tei­li­jan teokset kes­kel­le Iso-Syöt­teen tun­tu­ri­luon­toa