Taivalkoskelaisen Tapio Räisäsen mäkihypyn maailmanmestaruudesta tuli kuluneeksi tällä viikolla 40 vuotta.
Tasalukujen kunniaksi mäkihyppylegenda piti muistelmatilaisuuden Taivalvaaralla, johon osallistui lähes sata ihmistä.
Räisänen muisteli tilaisuudessa koko tähän astisesta elämäänsä, joka on sisältänyt valtavasti urheilua.
– Harrastin paljon muitakin urheilulajeja nuorempana. Sitä en muista, miten minusta kuitenkin kehkeytyi lapsena mäkihyppääjä.
Maailmanmestari muistaa elävästi yhden ensimmäisistä leirityksistään.
– En ollut käynyt edes Helsingissä, kun matkustin Yhdysvaltoihin leireilemään. Silloin tuntui siltä, että nyt nuorta poikaa viedään hurjaa kyytiä.
Pitkälle urheilu-uralle on sattunut paljon niin hyvää kuin ikävämpiäkin asioita.
– Innsbruckin vuoden 1976 olympialaisiin en päässyt poliittisista syistä. Tuuri kääntyi kuitenkin maailmanmestaruuden tuoneessa kilpailussa, kun pääsin mukaan kisaan varamiehenä.
MM-kisoista on mestaruuden lisäksi jäänyt mieleen presidentti Urho Kekkosen luovuttama palkinto.
– Se oli hieno hetki. Kekkonen palkitsi parhaita urheilija ja minä olin yksi niistä. Ei tuollaiset tilanteet unohdu ikinä.
Räisänen oli ensimmäinen suomalainen suuren mäen maailmanmestari.
– Vuonna 1964 Veikko Kankkonen oli hyvin lähellä voittaa, mutta jäi niukasti hopealle. No, Suomeen tuli sitten maailmanmestaruus reilu 20 vuotta myöhemmin.
Lahden MM-kisojen jälkeen Räisänen kilpaili aktiivisesti vielä pari vuotta.
Maailmanmestari on lahjoittanut ison määrän palkintoja kunnalle. Ne ovat esillä Räisäsen mukaan nimetyn Taivalvaaran mäkikeskuksen sisätiloissa.
Yksi hauska tarina Räisäsen uralta liittyy palkintoihin.
1970-luvulla ei rahapalkintoja jaettu, mutta tavarapalkinnot olivat yleisiä.
– Voitin yhden talven aikana seitsemän väritelevisiota.
Räisänen toimii edelleen tiiviisti mäkihypyn parissa.
– Mäkihyppy menee mukanani hautaan asti.
Tapio Räisänen
Syntynyt 10. päivä toukokuuta vuonna 1949 Taivalkoskella.
Ensimmäinen suomalainen suurmäen maailmanmestari. Seuratasolla Räisänen edusti Kainuun Hiihtoseuraa.
Lahden MM-kilpailuissa vuonna 1978 Räisänen voitti maailmanmestaruuden suurmäessä ja sijoittui normaalimäessä kuudenneksi
Räisänen sijoittui Suomen MM-karsinnoissa vuonna 1978 kakkoseksi, mutta hänet nimettiin vain MM-joukkueen varamieheksi. Hän nousi joukkueeseen, kun suurin ennakkosuosikki, Keski-Euroopan mäkiviikon juuri voittanut Kari Ylianttila loukkaantui harjoituksissa.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen valitsi Räisäsen Lahden MM-kisojen parhaaksi kotimaiseksi miesurheilijaksi palkiten hänet ”Taistelijan Maljalla”.
Räisänen on lahjoittanut kansainvälisen palkintokokoelmansa Taivalkosken kunnalle. Palkintoja säilytetään yleisön nähtävänä Taivalvaaran Hiihtokeskuksessa.
Suomen Opetusministeriö myönsi Räisäselle vuonna 1997 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin.
Räisänen on tehnyt aktiivisesti nuorten valmennustyötä 1970-luvulta lähtien.
Lähde: Wikipedia