Me­ta­fe­ta­mii­nia ruu­ta­taan suoneen – Kuu­sa­mos­sa vaih­det­tiin 44 000 ruiskua vuo­des­sa

Huumeneulan kärki tylsyy nopeasti. Sosiaalityö on havainnut neulojen vaihtamisen pienenen kustannuksen tehokkaaksi tavaksi vastustaa hi-viruksen ja c-hepatiitin leviämistä sekä esimerkiksi märkäpaiseita.

Kuva: Aku Kallunki

Kaupunginvaltuutettu Helena Karjalainen (vihr), oli keskiviikkona päihdetyöryhmässä kuulemassa Kuusamon huumetilanteesta.

Kuva: Aku Kallunki

Kuusamon kaupungin sosiaalityö vaihtoi 44 000 huumeruiskua puhtaisiin viime vuonna.

– Se viittaa suunnilleen saman suuruiseen käyttöön kuin Rovaniemellä, kun asukasluku otetaan huomioon, päihdetyöntekijä Sonja Kesonen kertoo.

– Nämä aineet tulevat vähän aaltoina ja netin myötä Kuusamossa käytetään kaikkia aineita. Kokaiini ja heroiini ovat kalliita, eikä niitä näy.

Päihdetyön ammattilaiset arvioivat, että suonensisäisten huumeiden käyttäjiä Kuusamossa on noin 50-60. He eroavat niin sanottujen bilehuumeiden käyttäjistä siinä, että aineissa ollaan jo pitkällä ja psyykkiset ja fyysiset riippuvuudet ovat jo vahvoja.

– Ehkä herkemmin uskalletaan ottaa yhteyttä, Mielenterveys- ja päihdetyöpalvelujen johtaja Jari Jaakkonen kertoo.

Tietoa siitä, onko huumeiden käyttäjien määrä muuttunut merkittävästi viime vuosina, ei ole.

– Lieveilmiötkin iskevät aaltoina. Muuan vuosi sitten räjähti Kuusamossa C-hepatiitti, kun pistettiin vielä likaisilla neuloilla, ennen neulanvaihtopisteen avaamista, Kesonen kertoo.

– Siihen liittyi se, että nuoret tytöt ryhtyivät pistämään aineita suoraan suoneen. Se on nyt rauhoittunut, Jaakkonen lisää.

Neulanvaihtoa on harjoitettu jo neljä vuotta. Sitä pidetään erittäin kustannustehokkaana tapana hoitaa osaa huumeiden aiheuttamista ongelmista.

Neulanvaihto on myös tapa tapana avata luottamuksellisia yhteyksiä kovien huumeiden käyttäjien ja sosiaalityön välillä.

Sosiaalityö vaihtaa neuloja kahdesti kuukaudessa. Vaihtajien on tuotava likaiset neulat pois, jotta he saavat uusia ja teräviä.

Neulat kuluvat jo muutamasta pistosta käyttökelvottomiksi. Lisäksi pistäjät tunsivat ennen neulanvaihdon ja neuvonnan alkua pistotaitoa huonosti. Vahinkoa syntyi.

– Joku voi tuoda 2 000 neulaa. He ovat keränneet nämä porukalta, kun kaikki eivät mielellään itse tule vaihtopisteeseen, Kesonen kertoo.

Käyttäjien suonet kovettuvat nopeasti ja pistäminen vaikeutuu myös siitä syystä. Valtimoon pistetyt aineet ovat aiheuttaneet kuolioita. Tähän neuvonta on Kesosen mukaan auttanut.

– Olemme pyytäneet, että poliisi ei ole lähistöllä neulanvaihtojen aikaan.

Huumeriippuvuudet aiheuttavat lukuisia terveydellisiä ongelmia ja sosiaalisia pulmia.

– Ei päästä töihin, tai saada opintoja loppuun. Syntyy rikollisuutta: kilikalikeikkaa tehdään, kun rahaa tarvitaan, Jaakkonen kertoo.

Päihdetyöntekijä Hanna Jormakka-Keränen nostaa esiin myös velkaantumisen ja sen, että lievänä huumeena pidetyn kannabiksen on arvioitu myös altistavan psykooseille.

– Täällä on muutenkin iso psykoosisairauksien alttius ja kun siihen yhdistyy kannabiksen pössyttely, voi aiheutua psykooseja. Näitä on ollut Kuusamossa, Jormakka-Keränen, sanoo.

Päihdetyöntekijät toivovat, että keskustelussa huomioitaisiin myös enemmistön käyttämän alkoholin vielä huumeitakin suuremmat ongelmat.

– Kuusamon päihdetyötä suonensisäiset huumeet työllistävät noin 25 asiakkaan verran vuodessa, kun alkoholin takia asiakkaita oli 140, sanoo Jaakkonen.

– Huumekeskustelussa käy usein niin, että yksi sormi osoittaa pientä vähemmistöä ja neljä itseen osoittavaa jää huomaamatta.