– Eihän näytä hyvältä, eihän?
Kuusamolainen metsänomistaja Jari Käkilehto seisoo taimikkoalueen reunassa Kuusamon Paljakassa, lähellä valtakunnan rajaa ja kehottaa katsomaan, miltä ympärillä näyttää.
Hirvet ovat syöneet ja katkoneet suuren osan taimikon männyntaimista. Tuho on vielä suurempi alueen toisella laidalla, joka menee kokonaan uusiksi.
Taimikko on 12 vuotta vanhaa ja pystyssä olevat männyntaimet ovat korkeintaan noin metrin mittaisia ja selvästi viallisia ja huonokuntoisia.
Metsäasiantuntija Suvi Schroderus Metsänhoitoyhdistys Kuusamosta sanoo, että alue olisi hyvää metsän kasvun kannalta.
– Taimikon pitäisi olla tässä oikeaoppisesti parimetristä, koska kasvu on 20, jopa 30 senttiä vuodessa. Mutta sitä se ei nyt ikävä kyllä ole.
Hirvivahinkoalue on kooltaan noin 25 hehtaaria. Hinta koko tuon alan uudistamiseen olisi noin 26 000 euroa. Viime keskiviikkona taimikossa tehtiin vahinkoarvio ja aamun aikana arvioidut kuviot olivat yhteensä noin 14 hehtaaria. Jos näillä alueilla olisi mahdollista kasvattaa laadukasta mäntytukkia, sen arvioitu päätehakkuuarvo olisi noin 80 000 euroa, jopa enemmänkin, kysynnästä riippuen, Schroderus arvioi.
Palsta on aikanaan hakattu ja uudistettu Kemera-tuella vuonna 2000 noin 13 hehtaarin alueelta. Jos nyt tämä ala uudistettaisiin raivaamalla, auraamalla ja istuttamalla kuuselle, niin kustannusarvio olisi lähemmäs 18 000 euroa.
Ensimmäinen vahinkoarvio hirvien aiheuttamista tuhoista tehtiin jo siinä vaiheessa, kun taimet olivat tuskin kumikengän varren korkuisia.
– Kyllä täytyi vähän ihmetellä, että miten ne hirvet söivät taimet jo niin nuorina. Nyt on kyseessä siis jo kolmas vahinkoarvio, Käkilehto kertoo.
Viiden hehtaarin suuruisella alueella hirvituhot on katsottu niin suuriksi, että se täytyy uudistaa kokonaan (raivaus, muokkaus, istutus). Uudistus tehdään kuusentaimilla.
Schroderuksen mukaan hirvien aiheuttamat vahingot ja niistä koituvat tappiot eivät kohdistu vain tuhojen kohteeksi joutuneeseen metsänomistajaan. Jos taimikon perustamiseen on saatu Kemera-tukea, kärsivät myös veronmaksajat.
– Edelleen ajateltuna pitkällä aikavälillä hirvien aiheuttamat vahingot kasvavat ja kertautuvat metsän kasvun myötä. Nuoren metsän kunnostus ja tulevat ainespuuhakkuut eivät toteudu tai siirtyvät tulevaisuuteen. Hirvien syönnille altistuneet männiköt eivät tuota laadukasta puuta. Huonolaatuinen puu ei kelpaa ostajalle tai siitä saadaan huono hinta.
Jari Käkilehto on tyytymätön nykyiseen hirvitilanteeseen ja -määrään. Hän ei halua kasvattaa ja syöttää taimia hirville, vaan kasvattaa taimista laatupuita. Korvaukset eivät kata vahinkoja.
– Maatkin olen antanut seuralle ja asiasta on tehty sopimus, mutta katson, että seura on rikkonut sopimusta.
Käkilehdon mielestä seurat hakevat hirvilupia liian vähän. Niitä pitäisi hakea jo keväällä riittävästi ja luvat olisi kohdennettava tihentymiin. Metsästäjien ja Luonnonvarakeskuksen antamat tiedot hirvimääristä eivät käy yksiin. Hirvikanta räjähtää käsiin, Käkilehto arvioi.
– Hirvet ovat aiheuttaneet monelle muullekin metsänomistajalle taimikkotuhoja, mutta läheskään kaikki eivät ikävä kyllä hae korvauksia, vaikka pitäisi.
Vuotungin metsästysseuralle on myönnetty tälle kaudelle kaikkiaan 35 pyyntilupaa. Määrä on kutakuinkin sama kuin edellisenä vuonna.
Seuran puheenjohtaja Sauli Leinonen sanoo viime syksystä, että kun seuran porukka oli ampunut omat lupahirvensä, se olisi ottanut lisäksi lohkon pankkilupia, mutta äänestyspäätöksellä metsästystä ei enää jatkettu. Leinonen itse olisi ollut jatkamisen kannalla.
