– Suomen metsät kasvavat hitaasti. Se tarkoittaa sitä, että laadun täytyy olla hyvä tukin sisällä.
Hirvituhot tulevat esille sahauksessa: katkaistut latvat muotovikoina ja paksuuntuneina oksina.
– Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen koesahausten perusteella hirvivahinko, joka tulee mäntyyn nuorella iällä, on merkittävä. Jos muutoin puusta saataisiin esimerkiksi 200 euroa per kuutio, tuotto putoaa luokkaan 70-80 euroa kuutiolta, eli halvemmaksi rakennussahatavaraksi.
Puuntuotantoon pyrkivälle metsänomistajalle menetys voi olla tuntuva.
– Periaatteena pitäisi olla, että jos kerta maanomistaja maksaa siitä saamassaan tulossa, on hyvä, että hän voi myös määrätä kaikista haittatekijöistä.
– Olen esittänyt että sopiva määrä olisi sama kuin meillä oli 70-luvulla, eli noin 20 000 yksilöä.
Se merkitsisi noin yhtä hirveä tuhannelle hehtaarille.
Matti Kärkkäinen on jo vuosia puhunut hirvikannan merkittävästä leikkaamisesta. Hän on metsänomistaja ja metsätieteilijä, joka on toiminut Helsingin yliopiston metsäteknologian professorina ja viimeksi Joensuun yliopiston puutalouden professorina ja alan tutkimusjohtajana.
– Metsästysaikaa säätelemällä valtiovalta huolehtisi siitä, että hirvikanta pysyy elinvoimaisena ja maanomistaja saisi takaisin metsästyslaissa annetun oikeuden säädellä hirvikantaa maillaan.
Tämä ei tarkoita, että taitamattomat maanomistajat alkaisivat ampumaan hirviä, vaan metsästäminen pysyisi vastuullisilla metsästäjillä, huomauttaa Kärkkäinen.
Hirvikannasta eri koulukuntia edustavien metsänomistajien naapurisopu säilyisi Kärkkäisen arvion mukaan sen ansiosta, että hirvi on viisas eläin.
– Hirvi oppii nopeasti ne alueet, joille ei kannata mennä.
Matti Kärkkäinen on huojentunut Euroopan Unionin parlamentin päätöksestä, jonka mukaan Suomi voisi lisätä hakkuita. Se jäi harmittamaan, että osa suomalaisista mepeistä äänesti muutosta vastaan. Taustalla täytyy olla katastrofaalinen väärinymmärrys, sanoo Kärkkäinen.
– Jos kiinalainen ei saa ostettua sellua Suomesta, se ei vähennä sellun kulutusta, vaan kiinalainen ostaa sen muualta. Jos Euroopan Unioni innossaan suojella luontoa vähentää hakkuita, niin siitä ei seuraa maailmanlaajuisesti hyvää ilmastonmuutokselle, koska hakkuut lisääntyvät Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja muuallakin, jossa EU:n säädökset eivät päde.
Lisää hakkuita Suomeen tarvitaan.
– Jos EU:n kanta säilyy, tämänkin alueen uusia sellutehdashankkeita ei ainakaan heti panna naftaliiniin.
Matti Kärkkäisen näkemyksiä kannattavasta metsätaloudesta kuunneltiin Kuusamossa metsänhoitoyhdistyksen Metsäillassa torstai-iltana. Emeritusprofessori sanoo, että avain tuottavaan metsätalouteen on rehellisyys.
– Täytyy rehellisesti ajatella yrittääkö metsätilallaan tehdä rahaa, vai eikö vain raatsi myydä sitä pois edellisten sukupolvien työn kunnioittamisen takia. Jos ei ole kiinnostusta, jos ei asu lähellä metsäänsä, näkymät eivät ole hyvät.
Tilan koko ei ratkaise sitä kannattaako metsästään koettaa saada tuottoja vai ei.
– Kyllä 30 hehtaarin metsälöstä riittää mainiosti puuhaa kesäksi koko perheelle, jos hehtaarilta aiotaan saada maksimaalinen tuotto.
KS Fakta
