Viime viikolla televisiosta tullut Silminnäkijä-ohjelma pureutui Kreikan nykytilanteeseen, joka vaikuttaa olevan jossakin kaaoksen ja katastrofin välimaastossa. Kaunistelematon dokumentti kertoi aikalailla suoraan, kuinka tuossa demokratian synnyinmaassa on tänä päivänä kaikki asiat päin persuksia.
Dokumentti kuvasi maan umpisynkkää tilannetta nuorten aikuisten näkökulmasta. Ohjelmassa haastateltiin eri alojen yliopisto-opiskelijoita sekä vasta valmistuneita lääkäreitä, arkkitehteja ja muita korkean koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka ovat täysin vailla työtä, toivoa ja tulevaisuutta.
Nämä fiksut nuorukaiset olivat äärettömän pettyneitä paitsi oman maansa poliittiseen johtoon myös koko EU:n toimintaan. He sanoivat suoraan, että EU:n myöntämät miljardilainat auttavat vain ja ainoastaan pankkeja, eivätkä lainkaan Kreikan kansalaisia.
On se kumma, kun Suomessa joku sanoo tuon tosiasian täsmälleen samalla tavalla, hänet tuomitaan välittömästi populistiksi ja ties miksi.
Kreikkalaisnuoret olivat erityisen huolissaan siitä, että kansalaiset eivät enää saa päättää oman maansa asioista. He vertasivat nykyistä EU:n sanelemaa politiikkaa suoraan 1940-luvun miehityspolitiikkaan. Nyt miehitystä tehdään vain hieman eri asein.
Suomessahan tällaisia lausuntoja ei parane ääneen lausua, muuten hukka perii. Kansalaisten on vain kiltisti uskottava ja luotettava, että viisaat poliitikot johdattavat meidät kohti auvoista elämää, kunhan vain kuljetaan sokeasti liittovaltion ja rahaliiton määrittelemää tietä.
Kuinkahan syvään Suomessa pitää mutaan vajota, ennen kuin siniset silmät aukeavat. Kreikan koulutetut nuoret sanovat suoraan, että iso osa heidän elämästään on jo tuhottu. Sitä samaako me täälläkin odotamme, kun koko korttitalo luhistuu.
Jos Suomi olisi aikanaan jäänyt euroalueen ulkopuolelle, me eläisimme edelleen hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa palvelut pelaisivat ja pysyisivät. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa palvelut karsitaan olemattomiin, hinnat nousevat ja verot kiristyvät.
Suomessa höpötetään alvariinsa heikosta huoltosuhteesta, joka on kuulemma ainoa syypää siihen, etteivät rahat riitä enää mihinkään. Meidän rahat riittäisivät varmasti maksamaan eläkkeet ja hoitamaan vanhukset, mikäli euroja ei kylvettäisi pitkin maailmaa. Siellä odottaa loputon kaivo.
Jyrki Vendelin