Nyt kun kunnallisvaalit on pidetty ja pölyt laskeutuneet on aika miettiä, miten meillä näkyi nykyisen länsimaisen demokratiamallin muutospaineet.
Maailmalla on nähtävissä jo esimerkkejä muutostarpeesta, kun Trump valittiin presidentiksi, Englanti erosi EU:sta ja Ranskan ” toinen vallankumous” , missä valtapuolueet kokivat murskatappion. Näissä kolmissa vaaleissa oli nähtävissä länsimaisen demokratian olevan murroksessa, jossa äänestäjät eivät enää luota sen toimivuuteen. Valtaapitävät ja kansa ovat ajautuneet eri raiteille eli kansan ääni ei enää kuulu.
Kuusamon kunnallisvaaleissa oli nähtävissä itse puolueiden arvostuksen heikkeneminen vaaleja ja nykyistä systeemiä kohtaan, ” kapina” kuten perussuomalaisten ehdokasasettelussa ja kokoomuksen edustajan niin sanotussa ” olutmainoksessa”. Myös keskustapuolueen äänestäjät ” kapinoivat” äänestämällä uusia kasvoja, joita oli eniten ääniä saaneiden joukossa yli 50 prosenttia. Puolueiden ja äänestäjien tyytymättömyys nykymenoon on nähtävissä.
Koska keskustalla on ollut yksinkertainen enemmistö jo vuosikymmeniä, on ollut enemmän kyse henkilö- kuin asiavaaleista. Lisäksi pienellä paikkakunnalla aina tällaisessa ”yksipuolue”-järjestelmässä valta keskittyy pienelle ryhmälle, joka sanelee tahdin ja päätöksiä tehdään niin sanotusti piilossa, mikä lisää ennestään äänestäjien epäluottamusta todelliseen vaikutusmahdollisuuteen äänestämällä. Turhautuminen järjestelmään näkyy myös niin sanotuissa jarrumiehissä, jotka ampuvat alas kaiken liikkuvan.
Toimivan demokratian kannalta on vähemmälle huomiolle jäänyt isännän ääni. Se joka tuo rahan yhteiseen pöytään ja maksaa laskut, hänellä on oltava puheenvuoro. Nyt on vaara, että tämä virkamiehistä ja eläkeläisistä muodostuva poliittinen päätöksentekovalta ajautuu omalle raiteelle ja ne, jotka rahoittavat meidän hyvinvointia nyt ja ne, jotka tulevaisuudessa, ovat ajautuneet sivuraiteelle eli heidän ääni ei kuulu päätöksiä tehtäessä. Tämä unohdettu ryhmä, joka ylläpitää meidän hyvinvointia, ovat nykyiset yrittäjät, jotka työllistävät tulevaisuudessa tämän hetken nuoret.
Tulemme näkemään, miten ansioituneesti vuosikymmeniä johtaneet keskustan päämiehet pystyvät antamaan tilaa uusille edustajille sekä miten pystytään uusiutumaan ja muuttamaan toimintamalleja vastaamaan enemmän tämän päivän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Ja ennen kaikkea nuorten ja yrittäjien tarpeisiin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen poliittisessa päätöksenteossa. Ja samaan äänestäjien luottamus ilman poliittista vallankumousta.
Mikä on se uusi toimintapa, -malli, millä pystytään luomaan visio kymmenen vuoden päähän ja etenemään sitä kohti niin, että äänestäjätkin tietävät ja pystyvät vaikuttamaan mitä ollaan tekemässä. Vaaleissa olisi asiaratkaisuja valittavana enemmän ja vähemmän politikointia. Missä kuuluisi myös isännän eli yrittäjien ja tulevaisuuden hyvinvoinnistamme vastaavien nykyisen nuorison ääni.
Avainkysymyksiä on, miten saadaan kaikki nuoret mukaan kehitykseen, että osa nuorista ei ajaudu sivuraiteelle. Miten lisätään uusia työpaikkoja? Perinteinen ratkaisu, missä lisätään vain koulutusta ja konsultteja, ei enää yksin riitä. Tarvitaan uusia konkreettisia ruohonjuuritason toimia.
Olisiko ratkaisuna pormestarin valinta ilman puoluekorttia suoralla vaalilla ja nuorten - ja yrittäjien järjestöille kiinteät paikat hallituksessa, millä pystyttäisiin vastaamaan tuleviin haasteisiin.