Alakerta |Risto Pikkupeura / risto.pikkupeura@koillissanomat.fi
Mihin on kaikki raha hävinnyt, ihmeteltiin muun muassa Rukalla ammattiyhdistysliitto JHL:n järjestämän vaalipaneelin kahvitauolla. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevät pohtivat miten olemme voineet maksaa sotakorvaukset, työllistää ja järjestää palvelut aikana, jolloin varallisuutta on ollut huomattavasti vähemmän. Nyt vaikuttaa siltä, ettei meillä ole varaa teiden kunnossapitoon, ei hoitaa vanhuksia, ei ylipäätään mihinkään.
Syyllisiä on löydetty monia. Kansalaisten mielestä raha valuu suurituloisille. Einkeinoelämä valittelee työntekijöiden palkkojen olevan aivan liian korkeita.
Samaan aikaan kun maa on lamassa, ilmoittavat esimerkiksi pankit varsin suurista tuloksista.
Suomi ottaa velkaa niin paljon, että erään poliitikon mukaan sillä rakentaisi 120 metriä korkean halkopinon maailman ympäri.
Kansallisvarallisuus eli kaiken rahassa mitattu arvo oli vuonna 2010 kaikkiaan 775 miljardia euroa. Valtaosa tästä on kiinni rakennuskannassa, ja mehän tiedämme miten syrjäseutujen asuntojen arvon on käynyt.
Kotitalouksilla oli bruttovarallisuutta vuonna 2009 keskimäärin 192 000 euroa ja nettovarallisuutta 157 000 euroa kotitaloutta kohden. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ovat pudonneet 0,3 prosenttia vuonna 2013. Pohjois-suomalaisen perheen varallisuus on keskimäärin 147 000 euroa ja etelä-suomalaisen perheen lähes 220 000 euroa.
Suurituloisten tulot kasvoivat muita nopeammin. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso kasvoi 2,6 prosenttia ja pienituloisimman tulotaso 0,3 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013. Keskiluokkaisten tulot vähenivät noin 0,8 prosenttia.
Poliitikot hellivät ajatusta, että kun otetaan tästä, se on käytettävissä jossakin muualla. Todellisuudessa aivan näin ei ole. Tulonjako on politiikan ja markkinoiden ratkaisu. Poikkeuksellisen paljon tosin on tehty pöljyyksiä muun muassa julkisissa kilpailutuksissa.
Rahaa on käytettävissä, mikäli maassa vallitsee työllisyys, verotulot ovat vakaat ja yritykset tekevät riittävää tulosta kyetäkseen investoimaan. Raha ei liiku, mikäli se kasautuu johonkin.
Meneillään on murros, jossa julkisen tuotannon osuutta pyritään pienentämään ja yksityisen kasvattamaan. Samaan aikaan ihmiset ja yritykset varautuvat huonompiin aikoihin eli pienentävät kulutustaan. Merkittävintä on, että keskituloisten käytettävissä oleva raha on vähentynyt.
Crossborder Capitalin mukaan Suomesta siirrettiin ulkomaille tammikuussa 620 miljoonaa euroa, joulukuussa 467 miljoonaa. Vertailun vuoksi. Kreikasta vedettiin tammikuussa 156 miljoonaa euroa.
Risto Pikkupeura
risto.pikkupeura@koillissanomat.fi