Kolumni

Mihin tai­me­net hä­viä­vät

Alakerta | Mikko Häme / mikko.hame@koillissanomat.fi

Olen useammankin kerran ollut todistamassa, miten kalastuskunnat istuttavat kaloja vesiin. Kaloja on ollut monenkokoisia ja monenlajisia.

On ollut aivan pienistä, muutaman sentin istukkaista jopa useampikiloisiin. Pienimmät istukkaat ovat muistaakseni olleet aivan pieniä kuhanpoikasia, joita joskus vuosia sitten laitettiin muun muassa Torankijärveen. Pieniä ovat olleet myös jokialueille istutetut taimenet.

Sitten kokoluokassa hieman isompia ovat olleet eri järvialueiden siikaistukkaat, pari-kolmevuotiaat taimenet sekä erityiskalastuslampien jopa useampikiloiset kirjolohet ja harmaanieriät. Muikun siirtoistutuksia en ole ollut seuraamassa, vaikka niitäkin tehdään.

Nykytilanne on sellainen, ettei ainakaan niin sanottuja arvokaloja kuten siikoja ja taimenia sekä järvilohia saa enää monin paikoin saaliiksi, jos istutuksia ei tehtäisi (no ehkä siiat ovat vähän poikkeus, sillä ne lisääntyvät luontaisesti aika hyvin monin paikoin).

Joskus vain tuntuu siltä, että onko kaikista istutuksista vastaavaa hyötyä? Kuusamon jokialueille on pantu vuosien mittaan varmaankin satojatuhansia taimenen poikasia, mutta koko ajan kalastajat valittavat, että saaliit vain pienenevät. Silloin joskus ennen, kun istutuksista ei ollut tietoa, taimensaaliit olivat aivan toista luokkaa.

Kun parina viime kesänä rajan takana Kivakkakönkään alta pyydettiin ylös pyrkiviä taimenia, niitä saatiin runsaat kolmesataa. Itse saalismäärät Kuusamon jokialueilla ilmoitusten mukaan taitavat olla runsaassa sadassa. Tosin mittakalan pitää nykyisin olla 60 senttiä eli kookas. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Tornionjokeen nousi viime kesänä 100 000 lohta eli Kuusamossa pyöritään siihen nähden aivan promilleluvuissa.

Mutta minne käy istukkaiden tie? Mihin ne häviävät? Kuolevatko degeneroituneet laitoskalat omia aikojaan, joutuvatko ne haukien tai muiden kalojen suihin, pyytääkö alas valuneet taimenet Veli Venäläinen vai suomalaiset uistelijat Pääjärvellä?

Syy ei ole kalojen istuttajien, koska istutuksia vaaditaan. Mutta kaiken kaikkiaan vanha sanonta taitaa pitää paikkansa, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.

Mikko Häme

mikko.hame@koillissanomat.fi

”Tornionjokeen nousi viime kesänä 100 000 lohta eli Kuusamossa pyöritään siihen nähden aivan promilleluvuissa.