Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi
Yläkoulun opettaja, lentokapteeni ja lääkäri. Siinä kolme ammattia, jotka ovat pitkään pitäneet kärkisijoja henkilökohtaisella kamalimmat ammatit -listallani. Kahta viimeistä kammoan niihin sisältyvän valtavan vastuun tähden, ensin mainittu yksinkertaisesti ahdistaa.
Itse kuuluin vielä yläasteellakin luokkamme kiltteihin tyttöihin, mutta olimme vähemmistössä. Luokkani reiluun kahteenkymmeneen oppilaaseen mahtui muutama todellinen kasvukipuilija sekä koko joukko teini-iän kohtuullisen levottomaksi tehneitä nuoria.
Oma luokkani ei todennäköisesti ollut edes pahimmasta päästä. Jälkikäteen katsottuna en voi kuin nostaa hattuni taivaisiin meitä tuolloin jaksaneille opettajille.
Jos medialle avautuneita konkariopettajia on uskominen, meno yläkouluissa ei ole ainakaan rauhoittunut. Päinvastoin, lopen uupuneet opettajat huokailevat voimattomuuttaan häiriköivien oppilaiden ja lastensa opetukseen kiihkolla puuttuvien vanhempien edessä.
Viimeisimpien, hurjilta kuulostavien tutkimustulosten mukaan vain alle viidesosassa koulun tiedossa olleista kiusaamistapauksista ne saadaan loppumaan. Kaiken lisäksi kerran loppumaan saatu kiusaaminen alkaa usein uudestaan.
Näillä taustatiedoilla en voinut muuta kuin vaikuttua Rukan koulun 8C-luokan edesottamuksista viime viikolla. Jännittynyt toimittaja sai vastaansa joukon puheliaita, mutta myös kuuntelemaan kykeneviä nuoria, jotka vajaassa tunnissa ja kovin vaillinaisen ohjeistukseni jälkeen rustasivat moitteettomia uutisia.
He eivät istuneet hievahtamatta paikoillaan ja suut siististi supussa, mutta silloin kun oli aika kuunnella, he kuuntelivat. Ilmassa saattoi olla vieraskoreutta, mutta uskon, että luokka osaa esiintyä edukseen myös tuttujen opettajien ohjauksessa. Kaikki eivät ehkä olleet ylimpiä ystäviä, mutta ketään ei sysätty syrjään.
Rukan 8C on tietysti vain yksi luokka kaikkien Koillismaan yläluokkien joukossa, mutta jos muualla on puoliksikaan heidän kaltaisiaan nuoria, näillä kairoilla on kuin onkin tulevaisuutta. Edes yläkoulun opettajan työ ei heidän jälkeensä enää pelota. Ainakaan kovin paljon.
Suvi Peltola