Alakerta | Juhani Eskola / juhani.eskola@koillissanomat.fi
Viimeisimpien viikkojen aikana olen huomannut, kuinka pelokas kansa Suomi on.
Mikä ihme ulkomaalaisissa ihmisissä on niin pelottavaa, että heitä kohdellaan huonommin kuin koiria?
Mikä ihme saa suomalaisen pelkäämään sellaista asiaa, jota ei vielä ole olemassakaan?
Mikä ihme saa suomalaisen pelkäämään ihmistä, jota hän ei ole koskaan tavannut? Mikä ihme saa suomalaisen pelkäämään ihmistä, joka tulee tänne hädän keskeltä hakemaan turvaa?
Mikä ihme tähän länsimaalaiseksi itseään kutsuvaan kansaan on mennyt?
Olen varma, että kyseessä ei ole pelkästään pelko. Osa kansalaisista myös vihaa ulkomaalaisia.
Mutta millainen ihminen vihaa toista sen takia, että hän on eri kansalaisuutta kuin itse vihaaja?
Eikö tuollainen käytös ole ilmentymä jostakin sellaisesta luonteenpiirteestä, jota ei normaalioloissa kasvaneella ihmisellä ilmene?
Olen kapeakatseinen, sillä en ymmärrä niitä ihmisiä, jotka asettuvat turvapaikanhakijoita vastaan.
En suostu olemaan ymmärtäväinen näitä ahdasmielisiä suomalaisia kohtaan, vaikka he kuinka yrittävät selitellä näkökantaansa.
Olen mielelläni tässä asiassa ahdasmielinen ja yksioikoinen, sillä ihmisillä on oikeus elää rauhanomaisessa ympäristössä. Tässä asiassa olen ylpeä ahdasmielisyydestäni.
Poliitikot ovat puhuneet siitä, että Suomen maine on ryvettynyt. He ovat harmitelleet sitä, että kohta eivät turistitkaan uskalla tulla maahamme.
Itseäni huolettaa tässä asiassa kuitenkin eniten tämän maan kansalaisten hyvinvointi – tässä tapauksessa pahoinvointi.
Jos turvapaikanhakijoiden tulva saa maassamme aikaan näin valtaisan vihamielisyyden, mitä tapahtuu sitten, kun olemme oikeasti kunnon kriisitilanteessa?
Meidän pitää muistaa, että myös hyväosaisilla ja rikkaillakin on oikeus saada elää rauhassa.
Vai käännytetäänkö Suomessa vakavarainen ihminen lääkärin vastaanotolta, kun hän menee hakemaan apua vaivaansa?
Tuskin häntä jätetään ilman apua sen takia, että hän on rikas ja hyväosainen.
Tässä maailmassa jokainen tarvitsee joskus apua, on ihminen sitten köyhä tai rikas, sairas tai terve.
Ihonväristä ja ihmisen juurista puhumattakaan.
Juhani Eskola