Varsinkin pienissä kunnissa odotetaan nyt suurta kuntauudistusesitystä kuin kuuta nousevaa.
Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen (kok.) julkisuuteen antamien tietojen mukaan kuntauudistusta koskevan virkamiestyöryhmän esitys valmistuu jo lähipäivinä.
Esitys lähtenee kuulemiskierrokselle jo helmikuun aikana.
Jos uudistustyö etenee suunnitellussa aikataulussa, huhti-toukokuussa hallitus määrittelee rakennelain sisällön ja ohjaavat kriteerit.
Selvitysten tulokset käsiteltäisiin myöhemmin kunnanvaltuustoissa. Tavoitteena on, että uudistettu kuntakenttä aloittaisi vuoden 2015 alussa.
Mielenkiintoiset ajat on siis meneillään.
Viime vuoden eduskuntavaaleissa pääministeriksi noussut Jyrki Katainen sai monet kunnanjohtajat älähtämään. Katainen kun kannatti kuntien määrän rajua karsintaa.
Kataisen mukaan vuonna 2020 Suomessa pärjättäisiin varsin hyvin sadalla kunnalla. Nykyisin kuntia Suomessa on 342.
Kuntauudistuksesta käytävään keskusteluun on mielestäni tullut pienten kuntien näkökulmasta kahdelta ministeriltä viime päivinä mielenkiintoiset kannanotot. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sdp) ja saman puolueen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ovat lausuneet viisaita ajatuksia.
Guzenina-Richardson on kannattamassa kuntaliitosten sijaan vaihtoehtoista mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut otettaisiin pois kunnilta. (Tätä mallia on ajettu muun muassa Posion kunnan taholta, eli sosiaali-ja terveyspalvelut leveimmille harteille, maakuntatasolle tai valtion hoidettavaksi).
Urpilainen sanoo puolestaan Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa, että kuntien tehtävien vähentämistä on harkittava.
Urpilainen kertoo, että kuntatyöryhmä katsoo, ovatko kaikki kunnille aikanaan osoitetut tehtävät yhä välttämättömiä. Hänen mielestään on harkittava, voisiko osan tehtävistä siirtää valtiolle tai kolmannelle sektorille.
Guzenina-Richardsonin ja Urpilaisen lausunnot osoittavat selvästi sen, että ainakin he ovat ulostulollaan valmiita hakemaan varsinkin harvaan asutulle alueelle vaihtoehtoista mallia kuntaliitosten sijaan. Urpilaisen mukaan Suomen Kuvalehden julkaisema kuntakartta kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Millainen kuntauudistuksesta sitten lopulta tuleekin, niin kuntalaisten oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oleellista olisi ottaa huomioon kunkin kunnan erityispiirteet ja etäisyys toisiin kuntiin.
Esimerkiksi Posion osalta olisi hyvinkin toivottavaa, että kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettäisiin maakuntatasolle, ja tällä tavalla helpotettaisiin pienen kunnan taloudellista tilannetta ja mahdollisuuksia jatkaa itsenäisenä kuntana.
On koko maan etu, että Suomi voidaan pitää asuttuna ja elinvoimaisena. Säilyttämällä pienet kunnat itsenäisinä, saadaan taas uutta uskoa maaseudulla asumiseen.
Erkki Ahola