Ennustajaukon virka on tuulinen. Tarjolla on joko mainetta ja kunniaa, tai masentavaa häpeää. Mitä se nyt tuommoista meni horisemaan?
Kuuluisia pieleen menneitä ennustuksia löytyy paljon. Neuvostoliiton ei pitänyt koskaan romahtaa, eikä Saksojen yhdistyä. Maailmanlopun manaajia on lukemattomia joutunut häpeäpaaluun. Sammakkoprofessori osui säätä ennustaessaan ehkä kerran oikeaan, mutta se riitti. Sääskien määrän ennakointi kuuluu kesähupeihin, mutta luotettavuuden kanssa on vähän niin ja näin.
Sääskien määrän ennakoinnin kanssa yhtä lailla pitäviä ovat talousennusteet. Jotain suuntaviivoja voi nähdä, mutta yksikin yllättävä yöpakkanen tai kriisi maailmalla voi muuttaa tilanteen täysin päinvastaiseksi.
Siksipä en lähde ennustamaan, vain ennakoimaan sitä, mistä Koillismaalla puhutaan alkavana vuonna.
Osin se on helppoa. Keväällä taivastellaan lumen alta paljastuneita roskia ja koiran kakkoja, kesällä kummastellaan vesiruttoa. Syksyllä kinastellaan ulkomaisista marjanpoimijoista ja talvella hiihtolatujen kunnosta.
Poroista taitetaan peistä ympäri vuoden, samoin nykynuorison holtittomasta käytöksestä. Jälkimmäiseen liittyy tämän hetken polttavin kysymys: kuinka monta kuusamolaista mahtuu mopoautoon.
Näiden puheenaiheiden ennustaminen on liiankin helppoa. Kuin kertoisi, että pääskyset palaavat kesän korvalla, tai että muikku kutee syksyllä.
Vaalivuonna sanan säilää helskytellään niin, että kipinöi. Presidentin vaalit kiinnostavat myös Koillismaalla, mutta ovat tunnelataukseltaan vain esinäytös syksyn kunnallisvaaleihin. Kuntavaaleista tulee värikkäimmät vuosikymmeniin. Kuinka hyvin keskusta onnistuu puolustamaan perinteistä valta-asemaansa haastajaa eli perussuomalaisia vastaan?
Kunta-asiat puhuttavat läpi vuoden. Valtiovalta patistelee koillismaalaiset kunnanisät ja -äidit karttaharjoituksiin. Kuntaliitoksia ei näillä seuduin nähdä ilman valtion mahtikäskyä. Asetelma on säilynyt entisellään.
Käylän kultakaivos nähdään joko seudun pelastajana tai vihoviimeisenä vitsauksena, näkökulmasta riippuen. Asiasta päästään vihdoin keskustelemaan faktapohjalta, kun ympäristövaikutusten arviointi valmistuu. Taivalkosken Mustavaara etenee, jos raaka-aineiden hinnat pysyvät korkeina. Mustavaaralle ei vastustajia juuri löydy.
Matkailun ja lähiruuan yhdistäminen kiinnostaa yhä enemmän.
Eipä uutta auringon alla. Ihmisen onneksi hän ei pysty näkemään tulevaa, vaikka kuinka mielisi. Jos on tarpeeksi ympäripyöreästi itsensä ilmaissut, voi vuoden lopuksi yrittää uskottavalla rintaäänellä tokaista: mitä minä sanoin!
Petri Karjalainen