Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat saaneet viime aikoina kovaa kritiikkiä. Esimerkiksi professori Kari Salmisen mukaan uudet yhteenvedot vanhoista tutkimuksista osoittavat, etteivät eläinrasvat aiheutakaan sydän- ja verisuonisairauksia. Tätä samaa viestiä julisti viime viikolla tv:ssä MOT-ohjelma. Pinnalla on myös rasvan ja hiilihydraattien osuus ruokavaliossamme. Hiilarit pois ja voita pöytään, julistaa yksi koulukunta ja luonnollisesti Pohjois-Karjalaprojektin Pekka Puska on kauhuissaan.
Ihan suoralta kädeltä on hiukan vaikeaa ottaa jyrkkää kantaa onko vähähiilihydraattinen ruokavalio ratkaisu liikakiloihin, korkeaan kolesteroliin ja aivoinfarkteihin, mutta muutama elävä esimerkki kyllä puhuu vähähiilarisen ruokavalion puolesta.
Korkeasta kolesterolista, verenpaineesta ja tietysti liikakiloistaan kärsinyt tuttava sai vuositarkastuksessa lääkäriltä madonluvut ja kehotuksen kolesterolilääkkeisiin.Pilleripurkki tuntui hänestä vieraalta ajatukselta ja niinpä päätti kokeilla laihduttamista. Rouva otti käyttöönsä eräänlaisen Atkinsin dieetin: jätti hiilihydraatit, sokerit ja valkoisen jauhon aluksi kokonaan pois ja keskittyi lihan, kalan ja kananmunien syöntiin. Laihtuminen käynnistyi. Muutamassa kuukaudessa liikakilot olivat tiessään.
Puolen vuoden päästä dietiin aloittamisesta hyvinvoiva rouva oli seurantatesteissä ja lääkärin pakeilla. Kas kummaa: kolesterolit ja verenpaineet olivat ihannelukemissa. Miten sinä tämän teit, lääkäri kyseli, mutta rouva ei kehdannut kertoa ruokavaliomuutoksestaan. Hän ajatteli lääkärin pitävän hänen konstiaan humpuukina.
Toinen esimerkki -mies- ryhtyi samaan ja niin hänkin pääsi verenpainelääkkeistään ja korkeasta kolesterolistaan.
Nämä kaksi esimerkkiä ovat tietysti yksittäistapauksia eivätkä riitä tieteelliseen näyttöön, mutta monet seikat kyllä puhuvat sen puolesta, että ruokavaliossamme on korjaamisen varaa. Ainakin keinotekoisten rasvojen puolustaminen alkaa tuntua suorastaan erikoiselta. Meijerimiehet ovat tietysti mielissään voin maineen palautuksesta. Lihaa ja voita suosivat ja hiilihydraatteja välttelevät karppaajat ovat pitkään olleet sitä mieltä, että ravitsemussuosituksemme markkinoivat liikaa viljatuotteita ja paheksuvat turhaan eläinrasvaa.
Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia pohtiva dosentti Mikael Fogelholm laittoi viikolla oman lusikkansa soppaan ja ikään kuin vihelsi ruokakiistan poikki. Hänen mukaansa riippuukin pitkälti geeneistä, millainen ruoka kenellekin sopii. Ihmisillä on erilaiset aineenvaihdunnat ja he voivat syödä eri tavalla. Tulevaisuudessa voidaankin sitten katsoa geenikartasta, mikä sopii kenellekin. Että näin.