Ranskalaiselle naiselle elämän suurin katastrofi on kuulema se kun häntä kutsutaan ensimmäisen kerran madammeksi aiemman mademoisellen sijaan. Lienekkö kukaan koskaan saanut selville mitkä ovat tunnusmerkit, jotka kertovat neidin nyt olevankin rouva (suomalaiset vastineet ovat hyvin suoraviivaisia siviilisäädyn ilmaisijoita, ranskalaiseen monivivahteisuuteen verrattuna). Jokainen ranskalainen mies kuitenkin tietää sen hiuksenhienon eron, jolloin mademoseille on vaihdettava madameen.
Törmäsin lähes vastaavaan tilanteeseen. Viehättävä, nuori nainen nimittäin avasi oven MINULLE.
Tätä ei tapahtunut tämän kesän aikana vain kerran, vaan myös toistamiseen. Jopa varhais-keski-ikäinen mies päästi minut edellään kauppakeskukseen.
Jos ranskalaisnainen tarvitsee keskiraskasta terapiaa madamen jälkeen, oli minullakin asiassa sulattelemista. Milloin mies muuttuu sen ikäiseksi, että hänelle suodaan lieviä etuoikeuksia. Tekeekö se harmaantunut partani, jota tosin itse olen pitänyt vain charmanttina piirteenä. Onko käyntini jo niin vaappuvaa ja epävarmaa, että nuoremmat uskovat kaatumiseni olevan todennäköisempää kuin kykyni avata ovi.
Ja kuten torikauppias sanoisi: eikä tässä vielä kaikki.
Kun totean kaupan kassaneidille jotakin mukavaa esimerkiksi mukavasta hymystä tms, ei sitä oteta enää edes säällisenä flirttiyrityksenä, vaan pelkkänä toteamuksena. Se vielä lienee puuttuisi, että kommenttini käsitettäisiin vanhuksen höpsähdyksenä.
Mielenkiintoista sinällään, että ikääntymisen sanotaan olevan vain yhä suureneva numero, tai että se on vain mielentila ja olet sen ikäinen kuin itse tunnet. Tosiasiassa tämä kaikki on pötypuhetta. Todellista ikäämme kuvaa se, miten arvelemme vastakkaisen sukupuolen meihin suhtautuvan. Mikä on kuviteltu arvomme ns. markkinoilla.
Toimituksen naiset sanoivat lohdullisesti harmaantumisen tuovan miehelle charmia. Esimerkiksi nostettiin elokuvanäyttelijä Prad Pitt, joka vaikutti omaavan sekä harmautta, että charmia. Todettakoon, että kyseinen henkilö on aika tarkalleen kaksi vuotta minua nuorempi.
Toinen juttu on kokonaan se, että naisnäyttelijälle harmaantuminen tietää useimmiten elokuvauran loppua. Mikä koettiin vääryytenä, mitä se onkin.