Kolumni

Miten voi pärjätä elä­mäs­sä ilman al­keel­li­sin­ta­kaan yleis­si­vis­tys­tä

Veijon baarin keskiviikon pubivisa on minun ja Kaikkosen Jannen viikoittainen kohokohta. Aika monena keskiviikkoiltana siellä on sekalaisella joukkueella istuttu ja melkein yhtä monena voittajina poistuttu.

Nykyään baarivisassa voi saada kokoon kolmella kymmenen kysymyksen kierroksella yhteensä 60 pistettä. Pisteet kertautuvat, jos tieto on varmaa.

Meillä pistemäärä pyörii useimmiten 40-50 välillä. Ennätys taitaa olla 55 pistettä. Se on maanlaajuisesti kova tulos.

Visa on mahtavaa aivojumppaa ja kilpailua heikkenevää muistia vastaan.

Joku aika sitten järkytyin, kun kuulin vastustajajoukkueiden pisteitä. Huonoimmalla joukkueella oli neljätoista pistettä. Mutta taannoin tuli vielä tuotakin alhaisempi pohjanoteeraus. Eräs kolmen hengen joukkue oli saanut kasaan ainoastaan kuusi pistettä! Vertailun vuoksi meillä oli 40 pinnaa.

Saavutus hakee huonoudessaan vertaistaan. Mietityttää, että miten tuollainen on ylipäätään mahdollista. Suurin osa visan kysymyksistä on kuitenkin aivan perustason yleistietoa. Pitää olla täysin ignorantti, jotta tuohon edes pääsee.

Huonoimpiin pistemääriin ”yltävät” joukkueet ovat yleensä meitä melkoisen paljon nuorempia, mutta pelkkä vähäisempi elämänkokemus tuskin selittää olematonta tiedon tasoa.

Mutta mikä voi olla syynä kehnoon yleissivistykseen? Sekin mietityttää, että onko ilmiö laajempi, vai onko Kuusamossa vain poikkeuksellisen tyhmiä nuoria aikuisia.

Ja jos ilmiö on laajempi, mihin se johtaa? Itse ainakin mietin, että miten sellainen henkilö voi ylipäätään pärjätä elämässä yhtään mitenkään, jolla ei ole edes alkeellista yleistietoa.

Oma yleissivistykseni on keskivertoa laajempi. Niin uskallan väittää. Paljon apua on tästä työstä, jonka ydin on erilaisten tietojen hankkimisessa ja käsittelyssä, sekä ajankohtaisasioiden seuraamisessa.

Pohjat on kuitenkin valettu paljon aiemmin lapsuudessa. Pienenä ratkoin isän kanssa ristikoita ja katsoin televisiosta visailuja. Pelasin erilaisia hahmotuskykyä vaativia pelejä ja luin paljon kirjoja. Myöhemmin on tullut matkusteltua ja opiskeltuakin jonkun verran. Tieto on karttunut ja tarttunut. Tärkeintä on oma uteliaisuus ja tiedonjano.

Nykyisin kaikki maailman tieto on yhdellä Google-haulla älypuhelimella saatavilla hetkessä ennennäkemättömällä tavalla. Käykö kuitenkin niin, että tämä mahdollisuus ei lisää tietoamme maailmasta.

Käykö peräti päinvastoin, eli meistä tulee tyhmempiä ja älyllisesti laiskempia kuin tähän asti?