Hirvenmetsästystä tulee entistä painokkaammin kohdistaa hirvitihentymiin, katsovat Pohjois-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset ja MTK yhteisessä julkilausumassaan.
– Tarkoituksenmukaisen kannansäätelyn turvaamiseksi seurojen välisestä tasavertaisuuden periaatteesta on tarvittaessa pystyttävä joustamaan, jotta lupia voidaan kohdistaa tihentymiin.
Metsästyksen mitoituksessa ja lupapankkien aukaisussa ei tule arkailla. Hirvikannan määrää on ennenkin historiassa aliarvioitu ja tuloksena on ollut hallitsematon kannan kasvu. Nyt on havaittavissa samoja piirteitä.
Metsästystä on kaatolupien puitteissa metsästystä jatkettava niin pitkälle, että hirvitalousalueen tavoitehaarukan keskiarvo saavutetaan.
Metsänhoitoyhdistys Kuusamon puheenjohtaja Jari Käkilehto sanoo, että hirvikannat vaihtelevat Kuusamossa paljon ja tihentymiä on. Sitten on taas alueita, joilla hirviä ei ole. Luvat on myönnettävä sinne, missä hirvet ovat.
– Vastuu hirvikannoista on seuroilla ja niiden on haettava reilusti lupia alueille, missä kannat ovat vahvat eikä käytettävä siellä missä hirviä on alle yksi tuhatta hehtaaria kohti.
Yhteisesti asetettu jäävän kannan tavoite jahdin päätyttyä Koillismaalle on haarukassa 2 - 2,5 hirveä tuhannella metsähehtaarilla. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan Pohjois-Pohjanmaan eteläosan hirvikanta on ollut yhdessä sovittuja tavoitteita suurempi koko 2000-luvun, joka on näkynyt sekä hirvikolareiden määrässä, että metsien taimikkovahingoissa. Suomessa on 69 hirvitalousaluetta, joista lähes puolella hirvikanta jäi viime syksyn metsästyksen jälkeen asetetun tavoitetason yläpuolelle, yhdistykset toteavat kannaotossa.