Valtiosihteeri Paula Lehtomäki vertasi Kuusamossa Reino Rinteen johdolla käytyä koskisotaa 1950-luvulla erääksi suomalaisen luonnonsuojelun virstanpylväistä.
– Nykyään nämä kiistan kohteina olleet kosket ovat lain suojaamina Oulangan kansallispuiston ja Karhunkierroksen tunnetuimpia nähtävyyksiä.
Lehtomäki puhui Kuusamossa perjantaina järjestetyssä Suomi 100-kansallispuiston juhlatilaisuudessa.
Samassa tilaisuudessa myös eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi muistutti kuulijoita samasta tapahtumasta. Imatran Voima ja Pohjolan Voima olivat ruvenneet kilpailemaan Oulanka- ja Kitkajokien rakentamisesta. Vuosien 1951-56 välillä yhtiöt saivat ostettua yli kolmanneksen koskiosuuksista.
– Koskisodastahan riittää paljon tarinoita. Kerrotaan, että hurjimmat isännät möivät koskiosuutensa jopa kahteen kertaan ja yhtiöt kuljettivat helikoptereilla Kuusamoon sekä rahaa että juotavaa.
Mutta yleinen mielipide muuttui ja 1960-luvulla Kuusamon kunta alkoi puoltaa suojelua. Hassin mukaan matkailun kehittämisen kannalta koskien suojelu oli ratkaisevan tärkeää.
– Jälkipolvet kiittävät siitä, että saamme edelleen ihailla kuohuvia koskia. Vapaana virtaavien koskien ohella tietystä myös veden puhtaus on keskeistä sekä luonnolle että matkailuvetovoimalle.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka uskoi, että suomalaiset pystyvät selättämään edessä olevat maailmanlaajuiset ympäristöhaasteet.
– Olemme osaava kansa ja investoijat käyttävät parasta teknologiaa. Meillä on valistunut kansalaismielipide ja viranomaiset osaavat lukea lakia.
Pokka arvioi, kansallispuistojen kehittämisessä yksityisten ja valtion voimia tulee yhdistää. Kysymys kuuluu, miten paljon yksityistä rahaa voidaan saada kansallispuistojen kehittämiseen. Nykyisinhän valtio huolehtii puistoista.
Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen muistutti kansallispuistojen merkityksestä. Suomen 39 kansallispuistossa oli viime vuonna 2,8 miljoonaa kävijää ja niiden aluetaloudellinen merkitys oli 180 miljoonaa euroa.
Mitä sinä muistat Kuusamon koskisodasta? Kerro meille! Voit kommentoida alle tai lähettää sähköpostia toimitus@koillissanomat.fi
