Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että kotityöt kasautuvat edelleen naisille. Tutkimuksen mukaan miehet uskovat kuitenkin naisia useammin, että vastuu kotitöistä jakautuu puolisoiden kesken tasaisesti. Samaisen tutkimuksen mukaan lapsen saaminen muuttaa työnjakoa kotona epätasa-arvoisempaan suuntaan. Kas kummaa.
Itselleni tasa-arvo on kotoa peritty itsestäänselvyys, jonka vuoksi olen aina vähän kummeksunut feministien toimintaa. Oman lapsen sain 1970-luvun puolivälissä, jolloin äitiysloma oli juuri muuttunut kahdesta kuukaudesta kahdeksaan kuukauteen. Niin ikään kunnallinen päivähoitolaki oli tullut voimaan äskettäin. Lastenteko oli kuitenkin luonnollinen asia ja pelkästään imettäminen toki johtaa siihen, että lapsi on ainakin alkuaikoina enemmän riippuvainen äidistä kuin isästä.
Noista vuosista perheiden elämä on muuttunut nopeasti. Isät ovat ottaneet aivan toisenlaisen roolin lasten kasvatuksessa. Ennen monet isät ulkoistettiin perheestä ja lapsistaan leipää tienaamaan. Aikojen kuluessa äitiyslomakin on muuttunut äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiksi.
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan Suomi on länsimaista neljännellä sijalla, kun verrataan kotitöiden tasa-arvoa miesten ja naisten kesken. Edellemme kiilaavat Ruotsi, Norja ja Tanska. Jokainen perhe vastaa omista valinnoistaan ja siihen heillä on oikeus. Perhevapaauudistus ei voi yksin ratkaista, minkä tien perheet itse valitsevat.
On aivan hyvä, jos äiti tai isä asettaa perheen työuransa edelle. Kaikki eivät halua toimitusjohtajiksi. Eri asia on, jos yhteiskunnalliset rakenteet tekevät valinnat heidän puolestaan. Kotitöitä ei mitata kansantaloudellisesti, vaikka ehkä pitäisi. Mikä on arvokkaampaa työtä kuin kodin ja perheen hyväksi tehty työ? On tekijä sitten mies tai nainen. Myös miehillä on oikeus isyyteen ja oikeus myös nauttia siitä.
Paljon on siis muutaman vuosikymmenen aikana tasa-arvossa edistytty. Joku on laskenut, että jo nyt julkishallinnon johtavista viranhaltijoista reilusti yli puolet on naisia. Ja joku toinen on veikannut, että 20 vuoden päästä naiset ovat Suomen työmarkkinoilla halutuimpia kuin miehet.
Tiedän monta perhettä, jossa kotityöt on jaettu sukupuolen mukaan. Vaimo ja äiti tekee niin sanotut perinteiset naisten työt ja mies hoitaa leipää pöytään. Sekin valinta on ihan oikein, jos tämä tapahtuu kummankin osapuolen vapaaehtoisuuteen perustuen.
Mikäli perhe on tyytyväinen ja lapset voivat hyvin, niin kukapa tätäkään ratkaisua voi tuomita. Annetaan ihmisten elää omaa elämäänsä ja valita omat polkunsa yhteiskunnan tai elinkeinoelämän siihen puuttumatta.
Valitsee mikä elämäntavan hyvänsä, omat ristinsä on kaikilla kannettavanaan. Täydellistä elämää ei ole.