Kevät tulla humahti tänä vuonna Koillismaalle ihan samassa tahdissa Oulun seudun kanssa. Helsingistä lumet oli poissa paljon aikaisemmin, mutta hiirenkorvat ehti koivuihin etelässä vain viikkoa ennen Koillismaata. Kai se on niin, että Sipilän hallituksen aluepolitiikka alkaa purra ja mekin syrjäseutujen asukkaat pääsemme eteläisen Suomen kanssa samalle viivalle. Isoja jäniksiäkin on näkynyt Koitijärvellä, mutta ei vielä city-kaneja. Toivottavasti hallitus kuitenkin pitää huolen siitä, että punkkitaudit eivät Koillismaalle tule.
Kun kevättä katselee, tekisi mieli olla ulkohommissa. Ja jos varsinaisia hommia ei ole, niin voisihan ulkona muutoin vain olla. Hyvä kaverini Pauli Huovinen, entinen Taivalkosken terveyskeskuksen talouspäällikkö ja historian ensimmäinen Taivalkosken sote-johtaja, suunnitteli taannoin, että kuntiin pitäisi perustaa miljöötarkkailijan virkoja. Kyseisen virkamiehen tärkeänä tehtävänä olisi tarkkailla ympäristöä.
Onneksi työkämppäni on Helsingissä runsaan kilometrin päässä eduskunnasta, joten joka päivä tulee sitten ainakin tuollainen varttitunti kaksi kertaa päivässä miljöötarkkailua, kun tallustelen töihin ja kämpille.
Kävellessä on hyvä myös mietiskellä päivän tapahtumia. Kun eilen illalla – siis keskiviikkona – kävelin kämpilleni, päässä pyöri räväkkä välikysymyskeskustelu.
Sdp oli otsikoinut välikysymyksensä keskusteluksi Suomen suunnasta. Politiikkaan kuuluu, että opposition pääpuolue lyttäsi kaikki nykyhallituksen tekemiset väärin tehdyiksi. Positiivista kuitenkin oli, että omassa puheenvuorossaan Sdp:n puheenjohtaja Rinne esitti kymmenen demariteesiä, jotka voisivat olla jonkinlainen vaihtoehto hallituksen politiikalle. Hyvä, että vaihtoehtoja esitetään. Aion kyllä tutkia nämä vaihtoehdot, kunhan aika antaa myöten.
Yhdestä isosta uudistuksesta eli sotesta on tähän saakka vallinnut eduskuntapuolueiden kesken varsin hyvä yksimielisyys. Kaikki puolueet ovat jollain tapaa nieleskelleet jopa soteen liittyvän maakuntauudistuksen ja siihen liittyvän valtionhallinnon virtaviivaistamisen. Siis sen, että ELY-keskusten toiminta käytännössä loppuu ja AVIen toiminta järjestetään uudelleen.
Nyt soteen on tullut ehkä liiankin keskeiseksi asiaksi valinnanvapaus ja siihen liittyvä julkisenkin toiminnan osittainen yhtiöittäminen. Tätä eivät kaikki oppositiopuolueet sulata ja hallituspuolueidenkin riveistä kuuluu kritiikkiä.
Valinnanvapaus on periaatteessa hyvä asia. Kansalainen saa valita, hankkiiko peruslääkärinpalvelunsa julkisesta terveydenhuollosta, yksityiseltä vaiko mahdollisesti kolmannen sektorin lääkäriltä. Ja riippumatta siitä, minkä tahon lääkärille menee, asiakkaan maksut ovat samat.
Hallituksen kaavailu kuitenkin on, että myös julkisen toimijan – tulevaisuudessa siis maakunnan, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut – on muodostettava yhtiö niitä palveluja varten, joita asiakkaalla on oikeus valita. Monissa kunnissa on nytkin esimerkiksi vesihuoltoyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä ja muita, joille kunta on siirtänyt tuollaisten tehtävien hoitamisen. Sosiaali- ja terevyspalveluyhtiö olisi ihan vastaava.
Vielä ei ole päätetty missään, mitä palveluja tuohon yhtiöön tulee.
Siis että mistä palveluja asiakas voi valita. Saako vanhus tai vammainen valita palveluasumispaikkansa? Potilas yleislääkärinsä? Neuvolansa? Lonkkaleikkauksen tekopaikan? Näistä asioista hallitus tekee esityksensä kesän aikana.
Oppositiopuolueita – ja kieltämättä monia muitakin - huolettaa, että esimerkiksi terveyspalveluja tuottavaa yhtiötä eivät enää ohjaakaan maakuntahallintoon valitut kansalaiset, vaan yhtiön johto. Tietysti yhtiö johdossa olisi maakunnan edustajia, mutta eipä kunnalliset kiinteistöyhtiötkään paljon kysele valtuutetuilta, miten kiinteistöjä pitää hoitaa. Rahaa tietysti kysellään, jos pitää rakentaa uusi rivitalo.
Mutta tätä ohjausvallan puutetta suurempi huoli on, että jos on yhtiö, se voidaan periaatteessa myydä. Sähkönsiirtoyhtiö Caruna on tällaisesta yksi esimerkki. Nykynäkymin ei kylläkään näytä todennäköiseltä, että vaaleilla valittu maakuntavaltuusto myisi alueensa terveyskeskukset brittiläiselle pääomasijoittajalle. Mutta eipä sitä tulevaisuutta tiedä – rahapulassa kai vaaleilla valittu eduskuntakin on myynyt näitä sähköverkkoja ja soneroita.
Näinä päivinä lähtee lausuntokierrokselle hallituksen rustaama lakiehdotuspaketti. Paketti määrittelee tulevan soten ja tulevan aluehallinnon suuntaviivat, valinnanvapauden yksityiskohtia lukuun ottamatta. On erittäin tärkeää, että kunnissa perehdytään ehdotuksiin ja annetaan rehellisiä ja perusteellisia lausuntoja.